Vaivaisen haahkan pikkuiset projektit.

Kyllä se on semmonen homma, että Ikeareissut pitäisi kieltää pariskunnilta tyystin. Jos Alias -peli tai kymmenen minuutin kajakki ei vielä romuttanut parisuhdettasi, niin visiitti Ikeassa pyrkii yltämään kyllä takuuvarmasti lähes yhtä koviin tuloksiin.

Mutta kaiken se vaan kestää – sanovat.

Uusintareissu sängyn eri laidoilla nukutun yön jälkeen ja aivan uudella asenteella. Kera tietysti etukäteen käydyn kahden keskisen, mykkäkouluksikin kutsutun pariterapian pääsimme tavoitetilaan. Stressi vaihtui onneen yhteisymmärryksen vallitessa välillämme ja olohuoneen alkaessa muistuttaa haluttua lopputulosta.

Mutta hommahan muuttuu kuin naisen mieli, emännän keksiessä vielä yhden ruokailutilaa täydentävän palapeliprojektin. Tässä kohtaa on arvostettava miehen toimivaa itsesuojeluvaistoa, jonka avulla hän liukeni töihin hyvissä ajoin ennen palapeliräjähdystä.
Kuvanottohetkellä itse neiti ideamaisterikin on jo vetäytynyt työmaalta päälimmäisenä tunteena turhautuneisuus ja pyhä viha.
Vähän nolostuminenkin tällaisen kuvan julkaisusta, mutta hittojako sitä todellisuutta kaunistelemaan.
Stressittömiä ei viime viikot ole ollut myöskään tämän viattoman ulkokuoren omaavan karvaleidin ansiosta. 
On käynyt niin, että karvaleidillä on alkanut vähän rakko falskaamaan. Nyt on ravattu "tuloksetta" kahdella eri eläinlääkärillä selvittämässä mistä moinen vuoto on saanut alkunsa.
Jos ongelma on näiden luppakorvien välissä, vaatii se varsin mielenkiintoisia toimia. Yritä tässä nyt sitten miellyttää naisen mielen omaavaa spanieliakin. Tehtävä ei takuuvarmasti tule olemaan helppo, mutta toivoen, ettei kyseessä ole mikään vakava sairausperäinen oire, teen kaiken voitavan yrittäessäni parantaa edes luppakorvien välimaastossa tapahtuvaa ajatuksenjuoksua.

Mitä omaan vointiini tulee, niin kyllä tässä aika vaivaista haahkaa aletaan olla. Öiden viihteestä vastaavat selkäkivut ja päivien ratoksi rööperiin rantautuneet liitoskivut ovat tuoneet elämääni aivan uutta tunnelmaa.
Kyllä siinä saa luppakorvan lenkilläkin mielikuvitus ottaa roolia, kun sujuvan kyykyn sijaan allekirjoittanut pussittaa koiranpaskaa nelinkontin samalla toivoen aukotonta suunnitelmaa mahdollisesta ylösnousemuksesta.
 Mutta nyt nautitaan kun vielä voidaan – sanovat. 

1 kommentti:

  1. Ihana teidän springeriluppakorva. Terkkuja meidän kahdelta ruskealta laulavalta lintukoiralta. Talvikeleillä ei onneksi tarvitse tassupesuja.Liisa

    VastaaPoista

Viisas ja vittumainen - kävelevä näyttämötaiteeni.

"Ei hyvä tavaton miten ylimielinen tyyppi"  - oli ajatukseni aviomiehestäni, kun kaksi ja puoli vuotta sitten työkeikalla ensi k...