Siirry pääsisältöön

Tallinnan budjettimatkan havaintoja ja haalarin jatko-osa.

Pyrähdys Tallinnassa ihanan, mutta persaukisen naislauman kanssa piti olla budjettimatka vailla vertaa. Päädyimme investoimaan A-luokan hyttibudjetin mieluummin kansibaariin ja tyytyä B-luokan yöuniin. 22 h risteilyn B-luokka lunasti lupaukset täysin.
Oma budjettini repesi Tallinnassa, mutta siitä lisää kohta.

Kerta toisensa jälkeen huomaan käyttäväni ison osan risteilystä analysoimalla risteilyn heteromieskansaa yhä vain hämmentyneenä.
Mitä näille miesparoille tapahtuu lähtöselvityksen jäädessä taakse ja sielun siirtyessä putkesta alukseen?

Muutamia yksilöhavaintoja:

Hyttimies
Tämä yksilö (vaikkakin yleensä laumoissa) aloittaa niin sanotut "naapuritervehdykset" jo hytteihin pyrkiessään. Tyypillisiä suusta lentäviä lausahduksia ovat mm. "no nyt kävi pojat säkä kun on noin kauniita leidejä naapurissa" ja muita samaan kategoriaan meneviä hassun hauskoja, muttei niin toimivia heittoja.

Tämä samainen yksilö istuu myös laumansa kanssa aamuun saakka ovi auki musiikin raikaessa hyttikäytävillä – ohikulkevien naarasyksilöiden raisua huomiointia unohtamatta.
Keskustelun aiheet vaihtelevat aina pissasta kakkaan ja siitä haipakkaa vauhtia eteenpäin pippeliin ja aina pimppiin saakka. Tämä yksilö nauraa omille luokattoman lapsellisille jutuillensa niin että räkä lentää.  Sillä tavalla miehisesti – tiedättehän. Muiden säestäessä.
Esimerkkinä yksi suosikeistani: "Nälkä lähtee syömällä ja vaimo juomalla."

Tällä miestyypillä – vastoin hänen kaikkia odotuksiaan, ei yleensä käy flaksi.
Tämän (varsinkin perheellisen) yksilön vuoden kohokohta on tämä niin sanottu "poikien risteily". 
Munaristeilyksikin kutsutaan.

Tanssimies
Tätä lajityyppiä on kahdenlaista. Diskomies, sekä humppamies. Humppamies on herrasmies. Voi olla sinnikäskin hakiessaan yhä uudelleen tanssimaan, mutta ymmärtää säännön, jossa katse on kosketusta sallitumpaa. Kiertää salia kunnes sopiva daami löytyy. Vie niin että soi.

Diskomies ei ymmärrä vihjeitä, eikä suoria torjuntoja. Hän hytkyy takanasi, vaikka selässäsi lukisi kissan kokoisin kirjaimin "älä tee sitä." Löydät hänen kätensä tai vyönsolkensa perskummuiltasi yhä uudelleen.
Hän jatkaa, kunnes tajuaa havainnoida uuden uhrin. 
Ja palaa takaisin, kun ei uuden uhrin kanssa lykästänyt ja on ehtinyt jo unohtaa yrittäneensä.
Paluuaika vaihtelee muutamasta minuutista muutamaan tuntiin.
Tämä mies saattaa löytää hyttiseuraa, mutta useimmiten näiden naispuolisten yksilöiden toinen silmä on jo unilla toisen vielä sinnitellessä.

Kaverimies
Tämä saattaa olla yksilöistä harmittomin. Perheellinen kiltti mies, joka on läsnä kavereidensa painostuksesta. Mies, jonka vaimokaan ei ilahtunut reissusta, mutta joka tuo moraalinsa lähtöselvityksen läpi aina alukseen saakka.
Saattaa irroitella odotettua enemmän, mutta pitää mielellään housut jalassa.

Se mikä valtaosaa näistä erityyppisistä yksilöistä kuitenkin yhdistää on sormus. Sen lisäksi, että lähtöselvitykseen jätetään järki, jää sinne järjen seuraksi myös moraali.
Muisti on yleensä suositeltu jättämään alukseen, jotta avio- tai perhe-elämä voi risteilyn jälkeen jatkua nöyrän normaalisti.

Laitoin havaintoni tauolle kaupunkikävelyn ajaksi ja keskityin hokemaan itselleni mantraa budjettini pienuudesta. Erehdyin poikkeamaan kuitenkin pääkadulta vaateliikkeen sisäpuolelle ja budjetti repesi siltä istumalta.
Näin unelmieni haalarin osa 2.

Tein hankintaperustelut itselleni sovituskopissa ennätysajassa ja marssin kassalle.

Tänään oli aika pukea tämä täydellisyys päälle perhereissulla Korkeasaareen.
#haalaripäivä #mukavuusennenkaikkea ja tietysti #saahyllyä ja se näkyy.

Ja koska eläimiähän Korkeasaaressa ei näe, niin tässä kuvia reissussa mukana kulkeneesta kottaraisesta poikasineen.

Tilanne vaati tietysti tarkan suunnitelman, jota kukaan ei lopulta kuitenkaan kykene noudattamaan. Fiiliksellä mennään niinkuin tähänkin asti.

Haalarin hankintakin sai erinomaisen lisäperustelun ja minä viran. 
Menin pullotelineestä erinomaisesti. Pääsen ehkä ensi kerrallakin mukaan haalarini kanssa.

Potkupuku / River Island
Kengät / kepeimmät mitä kaapista tähän hätään löytyi – Reebok.

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Ja lompakon nyörit kiinni.
Aamen.
<3

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Avajaisten jatko-osa

Nyt kun edellisen postauksen tunnetilat on loihdittu arkisempaan moodiin, lienee hyvä aika jatkaa kertomusta pyhän yksiön avajaisista. Varoituksen sana kuitenkin teille siveyden sipuleille, joiden henkimaailmassa vauvat saapuvat yhä haikaroiden toimesta. Tämän tarinan jatko-osa sisältää myös ripauksen verta, hikeä ja terttutarhaa.
Palataan kuitenkin vielä synnytysalustalle, jossa näitä edellä mainittuja todellakin on nähty vilahtavan.
Rääpäleen ollessa ensi kertaa vasten arpista rintaani en voi kiistää, etteikö automaattisesti käynnistynyt "missä tissi" -leikki olisi hieman kirpaissut sisintä. Löysin itseni selittelemästä minuutteja vanhalle pojalleni meijerin epätoivotusta ja ennenaikaisesta sulkeutumisesta. On kuitenkin oltava kiitollinen toisten äitien luonnollisesti tarjoamista meijerituotteista vasta-aineineen.
Tässä kohtaa haluankin muistuttaa teitä ylituotannosta "kärsiviä" äitejä – luovuttakaa arvokasta tuotettanne sen sijaan että kaadatte sitä viemäristä …

Kiitos syöpäklinikka. Ja haima.

Voi pojat mikä päivä! Eilisen sokerirasituslähetteen motivoimana varasin tälle aamulle ajan tuohon kaikkien aikojen kidutustestiin. Runsas lapsiveden määrä ja pojan valtaisat posket olivat saaneet mieleni harhailemaan raskauden aikaisen diabeteksen peloissa ja halusin asialle selvyyden.
Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että ennen sokerirasitusta pitää olla täysin syömättä ja lähes juomatta 12 tunnin ajan.  HALOO! Minä öiden tacomestari en pysty olla syömättä edes kahta tuntia! Voin myös vakuuttaa, ettei ollut vuosisadan idea yrittää taltuttaa nälkää viimeisten minuuttien aikana ennen paastoa Bigmac bursalla. Jano moninkertaistui yön aikana eikä sallittu "lasi vettä" juurikaan lohduttanut. Kyllä siinä tuli Kari Grandia ikävä.
Hormoonien, paaston ja lasten ensimmäisen arkiaamun luoma combo oli kertakaikkinen katastrofi. Kaiken kruunasi kuitenkin soitto aamuruuhkasta laboratorioon, johon ilmoitin vain myöhästyväni kymmenen minuuttia. Laboratorion asiakaspalvelija otti pyyntöni…

Roomalainen kynttilä

Tulee aikoja, kun on niin paljon sisältöä elämässä ettei ehdi kirjoittaa sanaakaan.
Tai aikoja, jolloin sisältö elämässä rajoittuu univelan ja paskavaippojen suppeaan välimaastoon, eikä sijaa pienellekään ajatuksenjuoksulle löydy. Elämme kaikkea tätä.
Todistakoon seuraava tositapahtumiin perustuva raportti vakavan "aivosolujen heitteillejätön."
Vein tänään poikani kaverisyntymäpäiville ulkoistetun palvelun pisteeseen. Paikalle sattui samaan aikaan mieshenkilö, joka kohteliaasti ojensi kätensä: "Morjens. Kari, Jonin isä." Johon lienee täysin luontevaa vastata "Noora, Kaapon isä." 
Luulin tämän olevan nolojen tilanteiden kohokohta, mutta aina vain parani Karin tiedustellessa, oliko "Santeri-sankari" jo saapunut.  Santerista en tiennyt, mutta sen tiesin, että oltiin tulossa Eeron syntymäpäiville. 
Yhteenveto näyttää siltä, että tuon kiusallisen minuutin aikana esittelin itseni juuri poikani isänä henkilölle, jonka jälkeläinen oli menossa Santerin …