tiistai 19. huhtikuuta 2016

Too ja much.

Kävipä muuan (tänä)päivänä niin, että lampsin iloisena tyttönä kampaamoa kohti, kourassa valmis suunnitelma hillitystä, aavistuksen punertavasta tupeesta. Astuessani sisään reuhkasalonkiin tapahtui kuitenkin odottamaton (yeah right) YLLÄTYSMIELENMUUTOS.

Viereisen asiakkaan persöönal hiustaikurilla oli aivan valtavan ihana monivärinen karkkitukkaponnari, eikä mitään ollut enää tehtävissä kun sormeni jo nousi osoittamaan kohdetta suun aktiivisesti ohjeistaessa: "Tommonen."

Hillityt punaiset jäi sen siliän tien, kun päälaki oli jo sliipattu lilalla ja sinisellä dipidyyllä.

Lähetin viestin henkilökohtaiselle kriitikolleni saattein: "Arvaa mitkä värit mun päätä koristaa?" johon sain varsin osuvan vastauksen:
"Olisko too ja much?"
Tavallaan.

Mikä tekee tästä My Little Pony -ruoskastani ainutlaatuisen, on sen uskomattoman upea muuntautumiskyky.
Tyvi jätettiin luonnollisten hiusteni väriseksi, jotta juurikasvu ei pääse kasvamaan liian selkeästi ja jotta tämän karkkiunelman piilottaminen onnistuu tarpeen vaatiessa vaikka ponnarille – tai muun sykkyrän turvin.

Lisäksi väri vaihtelee valon mukaan – auringossa värit ovat räväkän kirkkaat kun taas sisävalaistuksessa värejä tuskin edes huomaa.

Ainakaan mustavalko-otoksesta.

Kuva: Juli <3
AI ETTÄ MÄ RAKASTAN RÄVÄYTTÄÄ HETKEN MIELIJOHTEESTA!
Enpä muista koska olisin tullut kampaajalta ulos niin leveä hymy naamallani.

KOKEILKAAPA JOSKUS.
Enkä tarkoita, että pitäisi räväyttää nimenomaan kampaajalla, vaan tehdä jotain mitä tahansa äkkipikaista. Täysin omasta tahdosta – muiden mielipiteistä välittämättä. Extempore, sanovat.

Tämä lienee menevä taas sinne "elä vähän enemmän" -muistokansioon.
Ja niin on meikäläisenkin elämänkaari taas himpun verran värikkäämpi. Ja onnellisempi.

"Monta lettua smurffit yleensä syö"?
Kutsu iltapalalle taisi koskea meikäläistä. Kaiken se kestää #jamitänäitänyton.
<3

2 kommenttia: