perjantai 8. tammikuuta 2016

Uusi vuosi, uusi (syövätön) muija.

Menin aivan muina uudenvuodenlupailijoina salille vuoden toisena päivänä. Kuinka klassista. 
En siellä kauan kuppikakkupakaroitani heilutellut, mutta sen verran että pääsinpähän sanomaan.
Loppuvuosi sitten taas selitellään - kaikki muu on pelkkää bonusta ja sellaisista tulee palkita.

No tottahan toki latasin loppuvuoden herkkumättö-övereiden jälkeen pöytään myös kourallisen lupauksia, jotka rajoittuvat vahvasti sokeri- sekä alkoholiongelmani äärelle.
 Vieroitusoireet tulee tosin kestää ensisijaisesti vain NYCin matkaan asti (halleluja helmikuu) eivätkä nekään mitenkään joustamattomin ehdoin - tietenkään.

Kukkahattutädit voivat huokaista nyt kuitenkin helpotuksesta kertoessani, että viittaus alkoholiongelmaan oli vitsi.
(Vai oliko?)

Vuodenvaihdekin taittui parhaassa mahdollisessa, ylikypsäksi kriisipuuroksikin tituleeratussa seurassa.
Aivan muina hutikkaisina siskoksina.
<3
Mutta voi Tissi-Teri minkä teit heti alkuvuoden uutisotsikoille.
Pahoittelut myöhäisheräämisestä aiheen tiimoilta, mutta haluan ehdottomasti tuoda oman henkilökohtaisen jälkipyykkini julki.

Olin juuri riisunut ruhoni nakkemoodiin ja valmistautumassa aamusuihkuun, kun pysähdyin kohun saattelemana tutkailemaan pikkusen pilkottuja kumpujani tarkemmin.
Siinä arpisia kumpujani tökkiessä mietin, että "näillä" on imetetty kaksi lasta - enemmän ja vähemmän julkisesti. Koskaan kenenkään Niittien katseista tai mielipiteistä piittaamatta.
 Nyt näistä selästä revityistä, kertaalleen kasaan kurotuista, silikonin täyttämistä munkeista ei irtoaisi enää maidonpisaraakaan. Ei nyt, eikä myöhemmin.
Karvapeltoa viljelevistä albiinonänneistä nyt puhumattakaan.
Näissä vuoden 2014 syöpävapaissa malleissa olisi Terillä ihmettelemistä.

Nämä tissiaiheet alkaa olla niin nähty. Huomaan omien kokemuksieni pohjalta puhuvan niistä kuin kahvipullasta konsanaan. Kellä on yks, kellä kaks ja kellä ei laisin.
Tissi ku tissi. Näkyy tai ei näy.

Vaan aina löytyy näitä mielensäpahoittajia, joten Teri lähettäisin sulle nyt siis ihan pikkuset terkut:
Käyttäydy - tai sun sähköpostis täyttyy mun arpisesta karvaviljelmästä.

Ja voi pojat, syövästä puheenollen. Kävin eilen tapaamassa onkologiani vuosikontrollin merkeissä.
Veriarvot silkkaa priimaa, mutta huimausten ja näköhäiriöiden vuoksi sain päivystysajan pään TT-kuvaan. Sinne taas varjoaineet suoneen ja muija putkeen.
Tänä aamuna malttamattomuus palkittiin ja sain kuulla aina yhtä helpottavat uutiset.
EI SYÖPÄÄ. (Päässä vain henkistä vikaa.)
<3
Niin helpottunut. Niin onnellinen. Niin kiitollinen.

Syövätön muija

6 kommenttia:

  1. Ihania uutisia syövätön muija :)! Ja aivan ihana kirjoitus, niinkuin aina.

    Mä niin tykkään lukea sun blogia, mutta koskaan ennen en ole kommentoinut. Kaipaisinkin tänne kovasti jotain "tykkään" tapaista nappia, jota voisi käydä kliksuttelemassa :)

    -Mima-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos! <3 Ihana palaute. Voit käydä tuuppasemassa "tykkää" nappia tuolla facebookin puolella https://www.facebook.com/pikkusenpilkottu/

      Poista
  2. Kiitos Irmastiina. Tuntuu tosi helpottuneelta <3

    VastaaPoista