Siirry pääsisältöön

Pari pientä kivaa.

Kotiimme on rantautunut aivan huikea MOTIVAATIOKONE. <3

Motivaatiokone
Koneen mukana kaupasta tarttui myös koneeseen sopivia värikkäitä materiaaleja.

Uskomatonta, miten helposti tällaisen hankinnan jälkeen tulee "syötyä" niin paljon sellaisia terveysmateriaaleja, joita ei ole kuuna päivänä pystynyt muuten lautaselleen laittamaan. 
Kyllä, puhun muun muassa sinusta SELLERI.

Herää vain kysymys, koska seuraavan kerran meinaan syödä kiinteää ruokaa?
nim. #letssekoitetaankaikkiyhteen

Ensimmäisen päivän koekäytön perusteella tämä "Stollar The Boss" -merkkinen vempain on raivannut tiensä täydellisesti sydämeeni. Tehokas kuin mikä! 
Hintahan näissä oikeasti tehokkaissa on aivan jäätävä, mutta sanovat, ettei köyhällä ole varaa ostaa paskaa. 7 vuoden takuu tuo myös jonkin verran mielihyvää.
Vitamix, Blendtec ja Stollar - kolme kovaa, joista nyt (tarjous)hinta kuitenkin lopulta ratkaisi.
Tiskikoneen hankintakin siirtyi tämän myötä "syssymmälle" joten tiskaus jatkukoon omin pikku kätösin.
Elämä on valintoja täynnä.

En nyt kuitenkaan lähtisi vielä välttämättä keulimaan onnistuneilla tuotoksilla, sillä vaikka kone olisi kuinka rautaa, kokin taitoja parantavaa vaikutusta sillä ei ole.
Nim. Aura-parsakaalikeitto, josta tuli taikurin elkein "valkosipulikeitto parsakaalilla ja aurajuustolla höystettynä."
Neljä valkosipulinkynttä ja yksi raaka sipuli oli ehkä vain liikaa.

Taikurin keitto
Muuta pientä kivaa.
Kävipä muuan päivänä myös niin, että olisi ollut salipäivä, mutta liian tiukan aikataulun vuoksi ymmärsin, että oli punnittava tärkeysjärjestys uudelleen.
Lähdin hoitamaan ensimmäistä kertaa seuraneidin tehtäviä vanhainkotiin ja voi hyvätavaton, että oli samaan aikaan onnellinen ja haikea olo.
Extrapositiivisia fiiliksiä tuotti ihanat hoitajat, jotka kaiken työkiireen keskellä pysähtyivät halaamaan ja pitämään asukkaita kädestä. Ihan muuten vain.
<3

Ihan pikkusen vielä.
Sain oivan mahdollisuuden päästä kokemaan kahden yön "kaupunkiloman" Helsingin ydinkeskustassa.
Vaikka välimatka kotoota on vain onnettomat 15 km, visiitti tuntui aivan ulkomaan matkalta.
Helsingissä vain on sitä jotain.

Isolla kirkolla

Kuten esimerkiksi Starbucks.


Starbucks

 Ja tällainen aivan ihastuttava mummeli.

Aamuhellyydet


Arjen pieniä suuria iloja, joilla sai taas ammennettua itseensä sopivan annoksen positiivista energiaa
<3

P.S. Perkele, taas jäi sädekehän ruosteinen puoli esittelemättä, mutta tulossa on tulossa on.

JA HUOM HUOM HUOM!
Kaikki mukaan Siskojen nimipäivät 26.11. -tapahtumaan!
Lisätietoja https://www.facebook.com/events/175659572779247/

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Avajaisten jatko-osa

Nyt kun edellisen postauksen tunnetilat on loihdittu arkisempaan moodiin, lienee hyvä aika jatkaa kertomusta pyhän yksiön avajaisista. Varoituksen sana kuitenkin teille siveyden sipuleille, joiden henkimaailmassa vauvat saapuvat yhä haikaroiden toimesta. Tämän tarinan jatko-osa sisältää myös ripauksen verta, hikeä ja terttutarhaa.
Palataan kuitenkin vielä synnytysalustalle, jossa näitä edellä mainittuja todellakin on nähty vilahtavan.
Rääpäleen ollessa ensi kertaa vasten arpista rintaani en voi kiistää, etteikö automaattisesti käynnistynyt "missä tissi" -leikki olisi hieman kirpaissut sisintä. Löysin itseni selittelemästä minuutteja vanhalle pojalleni meijerin epätoivotusta ja ennenaikaisesta sulkeutumisesta. On kuitenkin oltava kiitollinen toisten äitien luonnollisesti tarjoamista meijerituotteista vasta-aineineen.
Tässä kohtaa haluankin muistuttaa teitä ylituotannosta "kärsiviä" äitejä – luovuttakaa arvokasta tuotettanne sen sijaan että kaadatte sitä viemäristä …

Kiitos syöpäklinikka. Ja haima.

Voi pojat mikä päivä! Eilisen sokerirasituslähetteen motivoimana varasin tälle aamulle ajan tuohon kaikkien aikojen kidutustestiin. Runsas lapsiveden määrä ja pojan valtaisat posket olivat saaneet mieleni harhailemaan raskauden aikaisen diabeteksen peloissa ja halusin asialle selvyyden.
Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että ennen sokerirasitusta pitää olla täysin syömättä ja lähes juomatta 12 tunnin ajan.  HALOO! Minä öiden tacomestari en pysty olla syömättä edes kahta tuntia! Voin myös vakuuttaa, ettei ollut vuosisadan idea yrittää taltuttaa nälkää viimeisten minuuttien aikana ennen paastoa Bigmac bursalla. Jano moninkertaistui yön aikana eikä sallittu "lasi vettä" juurikaan lohduttanut. Kyllä siinä tuli Kari Grandia ikävä.
Hormoonien, paaston ja lasten ensimmäisen arkiaamun luoma combo oli kertakaikkinen katastrofi. Kaiken kruunasi kuitenkin soitto aamuruuhkasta laboratorioon, johon ilmoitin vain myöhästyväni kymmenen minuuttia. Laboratorion asiakaspalvelija otti pyyntöni…

Roomalainen kynttilä

Tulee aikoja, kun on niin paljon sisältöä elämässä ettei ehdi kirjoittaa sanaakaan.
Tai aikoja, jolloin sisältö elämässä rajoittuu univelan ja paskavaippojen suppeaan välimaastoon, eikä sijaa pienellekään ajatuksenjuoksulle löydy. Elämme kaikkea tätä.
Todistakoon seuraava tositapahtumiin perustuva raportti vakavan "aivosolujen heitteillejätön."
Vein tänään poikani kaverisyntymäpäiville ulkoistetun palvelun pisteeseen. Paikalle sattui samaan aikaan mieshenkilö, joka kohteliaasti ojensi kätensä: "Morjens. Kari, Jonin isä." Johon lienee täysin luontevaa vastata "Noora, Kaapon isä." 
Luulin tämän olevan nolojen tilanteiden kohokohta, mutta aina vain parani Karin tiedustellessa, oliko "Santeri-sankari" jo saapunut.  Santerista en tiennyt, mutta sen tiesin, että oltiin tulossa Eeron syntymäpäiville. 
Yhteenveto näyttää siltä, että tuon kiusallisen minuutin aikana esittelin itseni juuri poikani isänä henkilölle, jonka jälkeläinen oli menossa Santerin …