maanantai 2. helmikuuta 2015

Maanantaiajatuksia.

Pärkkele sehän on taas maanantai. Voi sitä valituksen määrää, jota Suomi on tänään pullollaan.
Haluan muistuttaa, että maanantai voi olla muutakin kuin pelkkää kurjuutta.
Oma onneni muodostuu tänään lapsista, jotka saapuvat isältään taas luokseni.
Suunnittelin kaivavani hangen alta spurgugrillin esiin ja paistaa lasten kanssa illalla notskimakkarat.
Säävaraus.

Maailmakin pelastettiin tuossa viikonloppuna kylän akkojen voimin.
Istuttiin pitkästä aikaa iltaa saunaillan merkeissä ja voi ettien että
miten voimaannuttavaa se taas olikaan. Ei kyetty edes baariin (vaikka lupauduin kuskiksikin) vaan möllötettiin sohvalla, vatsat täynnä, aamun pikku tunneille saakka. Maailma (tai ainakin meidän kylä) on nyt taas hirvittävän paljon parempi paikka.

Laadukkaan illan - ja hyvien yöunien jälkeen eilisaamu alkoi energisesti Duo Disasterin kanssa metsälenkillä.
Aamuleikkejä
Aina tuo teräspapan energisyys vaan jaksaa yllättää. Ei ihan heti tule noiden touhuja katsellessa mieleen, että pappa täyttää kohta jo 12 vuotta.
Talon toinen yllättäjä on tuo spanieli, joka onnistuu kolaamaan kerta toisensa jälkeen metsän lumet kätevästi myös kotiin. Pitäisi ottaa mukaan varmaan myös pihahommia helpottamaan....

ups.
No sitten vähän ruokajuttuja...
Aamupalat on tuottaneet maidottomuuden myötä yhä tuskaa, koska rahka on ollut ennen yksinkertaisesti vain helppo ja nopea vaihtoehto. Mua ei ole siunattu rikkaalla mielikuvituksella mitä ravintoon(kaan) tulee, joten se vaikeuttaa valintoja keittiössä entisestään.
Tänään löysin kuitenkin tällaisen puurovaihtoehdon (Fazer Alku vadelmainen kaurapuuro) ja päätin kokeilla.


- Ei lisättyä sokeria,
- Ei lisäaineita
- Ei säilöntäaineita
- Lisää vain kuuma vesi
(Kätevää varsinkin töissä)

Sokerittomuus oli yksi kriteereistäni puuron valinnassa ja nyt makutestin suorittaneena on kyllä todettava, että tämän sokerittomammaksi ei puuro tosiaan mene. Niin on hajuton ja mauton, että oli pakko tuunata puuroa banaaniviipaleilla.
Puuro juuri ja juuri pelastettu - ja tuunattuna ihan kelpo vaihtoehto aamiaispöytään.
Proteiinipitoisia, nopeita aamupalavinkkejä kuitenkin vastaanotetaan!

Treenit?
Mitkä treenit.... Ainiin - pääsinhän mä taas salimarkkujen kanssa yhteistreeneihin. Se oli kuulkaa kaksi tiukkaa tuntia hauis-ojentajakärsimystä ja vaikka pienillä painoilla meninkin niin kipeetä se teki.
Tällä kertaa vältyttiin kuitenkin itkupotkuraivareilta.

Palasin myös hiihdoladulle, koska huonon muistini vuoksi ehdin jo unohtaa miten kamalaa se on.
MÄ VIHAAN HIIHTOA!
40 tuskaisen minuutin aikana mummot hiihti ohi ja kaaduin kahdesti.
Mutta mä hiihdin silti. Ja hiihdän varmaan jatkossakin (kunhan ehdin unohtaa miten kamalaa se on.)

Kävin hiljattain myös hakemassa viimeisen satsin "reissurokotetta."
Terveydenhoitaja pistosta laittaessa totesi: "Jaha - käsivarsista päätellen treenaat, joten tänään sitten jalkapäivä jos on salille päästävä."
Mä aloin JUSTIINSA tykkäämään meidän terkkarista oikein tosissaan!!
Jos näistä pulkannaruista pystyy kukaan havaitsemaan mun käyneen joskus pikkupainoja nostelemassa niin HALLELUJA - se vaatii meinaan jo melkoisia erikois-skilssejä ja meediontaitoja.

Mut tästä se lähtee... taas.

2 kommenttia:

  1. Ei tässä maanantaissa ole mitään valittamista. Mun äitiysloma alkoi tänään:D

    Ainut mikä hetken kiusas aamulla oli se, että mitä ihmettä mä teen kun lapset hoidossa... menin sitten kosmetologille ja käväisemään töissä:)

    Hiihtäminen on oikeasti ihanaa - tuskaisen ihanaa <3

    VastaaPoista
  2. Moi! Aiempi blogisi oli tuttu, mutta tämä ihan uusi tuttavuus. Kivaa, että olet jatkanut kirjoittamista!

    Itsellä alkaa kohtapuoliin olla 2 vuotta rintasyöpäleikkauksesta. Diagnoosin saadessani olin 29-vuotias, urheileva ja suhteellisen terveellisesti syövä leijonanharjainen nainen. Syöpä oli levinnyt, ja Herceptin- ja hormonihoidot jatkuvat luultavasti vielä pitkään, vaikka tilanne onkin tällä hetkellä rauhallinen. Tarinastani voit lukea täältä: http://twilightcola.blogspot.fi/2014/04/cancer-life.html

    Mitä elämäntaparemonttiin tulee, niin samassa veneessä ollaan - itse yritän epätoivoisesti PT:n avustuksella päästä takaisin siihen kuntoon, jossa olin ennen sairastumista. Salitreeniä siis tanssin ohella ja ruokavalio entistä parempaan kuosiin. Samalla ne hormonihoitojen myötä kertyneet 10kg pois. ;)

    Maidottomuus on mullekin aavistuksen hankalaa. En syö lihaa enkä viljatuotteita, mutta toi maito... Kiireisten aamujen pelastaja. Vaan onneksi kaurapuurokin on hyvää! Mä suosittelen kokeilemaan myös tuorepuuroa, esim.: mantelimaitoa, sinne joukkoon kaurahiutaleita, chiansiemeniä ja mustikoita tai muita marjoja (sopivassa suhteessa, itse en pahemmin mittaa näitä). Chiansiemenet turpoavat geelimäiseksi, kun koko systeemin "hauduttaa" jääkaapissa yön yli. Joukkoon voi sitten laittaa vaikkapa vähän aitoa vaniljaa tai hunajaa. Tosi helppoa ja hyvää! :)

    VastaaPoista