Siirry pääsisältöön

Hömpöttää!

Aloitetaan perinteisellä salipäivityksellä.
Olin eilen salilla.
Noin.

Eikä siinä vielä kaikki - salin jälkeen lähdettiin vielä mörököllin kanssa ulkoiluttamaan karvaista pullukkaa metsään ja pakko myöntää, että hangen korkeus yllätti. 
Ei ollut kukaan tehnyt metsässä lumitöitä.
Onnistuneen salitreenin ja hikisen tarpomisen jälkeen oli kuitenkin ihanaa heittäytyä pitkäkseen lämpimään saunaan - jalat kattoa kohti <3

Tein eilen elämäni ensimmäistä kertaa (terveellistä!!!) raakasuklaata ja yllätyin positiivisesti miten helposti se tapahtuu. Ihanan sallittu herkku.
Raakasuklaaherkkuja
Näiden reseptin heitin vähän hatusta, mutta nämä koostuvat siis seuraavista raaka-aineista:
Cocovin raakakaakaojauheesta, macajauheesta, sekä kylmäpuristetusta luomu neitsytkookosöljystä. Makeutukseksi - ja mauksi laitoin hieman hunajaa ja raastoin appelsiininkuorta. NAM <3

Oli varsin iloinen yllätys huomata, miten hyvä Cocovi -valikoima meidän lähikaupasta löytyykään. Kiva kun peruskaupatkin on alkaneet panostamaan näihin ihaniin terveyshömpötyksiin <3

Vaikka tässä on nyt tullut hurahtaneeksi taas näihin kaikenmaailman hömpötyksiin, niin kyllä se maalaisjärki taas tässäkin touhussa täytyy säilyttää. Voitte siis olla varmoja, että mut tulee varmasti löytämään vielä satunnaisesti myös hampurilaisten ja tavallisten sokerikarkkien ääreltäkin.
Lasillisesta viiniä jopa vähän haaveilenkin - mutta ajattelin säästää sen nauttimisen johonkin juhlavampaan hetkeen.

Siihen asti nautiskelen aamuin illoin vain näitä superjuomia ja iloitsen saamastani energiasta (suoliston kiitoksista puhumattakaan) <3
Fitskut
Kusti polki eilen kirjeen syöpikseltä ja sain ultra-ajan jo ensi tiistaille. Eipä tarvitse kauaa jännitellä, kun radiologikin yleensä kertoo tulokset heti. Oikein kiva :)

Voi tätä iloa ja onnea, jota mun elämäni parhaillaan puhkuu! Mä oon ihan liekeissä <3 
(Aika helposti se kylläkin usein tässä hehkutusvaiheessa just sit romahtaa, mutta mitäpä sitä stressaamaan ennakkoon.)
Kuten Samulikin laulaa: "Hyvät päivät SINÄ ITSE paistamaan saat".
nih! <3

P.S. Mielettömiä uutisia murheenkryyniltä. Allaspoika kävi eilen tekemässä lopulliset hienosäädöt ja allas toimii kuin unelma <3
En saata uskoa, mutta allas on täynnä 38 asteista vettä - enkä lämmittänyt siitä itse TIPPAAKAAN.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Avajaisten jatko-osa

Nyt kun edellisen postauksen tunnetilat on loihdittu arkisempaan moodiin, lienee hyvä aika jatkaa kertomusta pyhän yksiön avajaisista. Varoituksen sana kuitenkin teille siveyden sipuleille, joiden henkimaailmassa vauvat saapuvat yhä haikaroiden toimesta. Tämän tarinan jatko-osa sisältää myös ripauksen verta, hikeä ja terttutarhaa.
Palataan kuitenkin vielä synnytysalustalle, jossa näitä edellä mainittuja todellakin on nähty vilahtavan.
Rääpäleen ollessa ensi kertaa vasten arpista rintaani en voi kiistää, etteikö automaattisesti käynnistynyt "missä tissi" -leikki olisi hieman kirpaissut sisintä. Löysin itseni selittelemästä minuutteja vanhalle pojalleni meijerin epätoivotusta ja ennenaikaisesta sulkeutumisesta. On kuitenkin oltava kiitollinen toisten äitien luonnollisesti tarjoamista meijerituotteista vasta-aineineen.
Tässä kohtaa haluankin muistuttaa teitä ylituotannosta "kärsiviä" äitejä – luovuttakaa arvokasta tuotettanne sen sijaan että kaadatte sitä viemäristä …

Kiitos syöpäklinikka. Ja haima.

Voi pojat mikä päivä! Eilisen sokerirasituslähetteen motivoimana varasin tälle aamulle ajan tuohon kaikkien aikojen kidutustestiin. Runsas lapsiveden määrä ja pojan valtaisat posket olivat saaneet mieleni harhailemaan raskauden aikaisen diabeteksen peloissa ja halusin asialle selvyyden.
Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että ennen sokerirasitusta pitää olla täysin syömättä ja lähes juomatta 12 tunnin ajan.  HALOO! Minä öiden tacomestari en pysty olla syömättä edes kahta tuntia! Voin myös vakuuttaa, ettei ollut vuosisadan idea yrittää taltuttaa nälkää viimeisten minuuttien aikana ennen paastoa Bigmac bursalla. Jano moninkertaistui yön aikana eikä sallittu "lasi vettä" juurikaan lohduttanut. Kyllä siinä tuli Kari Grandia ikävä.
Hormoonien, paaston ja lasten ensimmäisen arkiaamun luoma combo oli kertakaikkinen katastrofi. Kaiken kruunasi kuitenkin soitto aamuruuhkasta laboratorioon, johon ilmoitin vain myöhästyväni kymmenen minuuttia. Laboratorion asiakaspalvelija otti pyyntöni…

Roomalainen kynttilä

Tulee aikoja, kun on niin paljon sisältöä elämässä ettei ehdi kirjoittaa sanaakaan.
Tai aikoja, jolloin sisältö elämässä rajoittuu univelan ja paskavaippojen suppeaan välimaastoon, eikä sijaa pienellekään ajatuksenjuoksulle löydy. Elämme kaikkea tätä.
Todistakoon seuraava tositapahtumiin perustuva raportti vakavan "aivosolujen heitteillejätön."
Vein tänään poikani kaverisyntymäpäiville ulkoistetun palvelun pisteeseen. Paikalle sattui samaan aikaan mieshenkilö, joka kohteliaasti ojensi kätensä: "Morjens. Kari, Jonin isä." Johon lienee täysin luontevaa vastata "Noora, Kaapon isä." 
Luulin tämän olevan nolojen tilanteiden kohokohta, mutta aina vain parani Karin tiedustellessa, oliko "Santeri-sankari" jo saapunut.  Santerista en tiennyt, mutta sen tiesin, että oltiin tulossa Eeron syntymäpäiville. 
Yhteenveto näyttää siltä, että tuon kiusallisen minuutin aikana esittelin itseni juuri poikani isänä henkilölle, jonka jälkeläinen oli menossa Santerin …