Korjausleikkauspäätös

No mutta katsoppas vaan - kuukausi hujahti melkosella vauhdilla. Nyt on ollut elämä kyllä semmosta vilskettä, ettei todella ole ehtinyt tätäkään päivittelemään.

Näyttäisi siltä, että tämänhetkinen elämäntilanne ei anna aikaa nyhvätä blogimaailmassa rustaamassa diipadaapakuulumisia, mutta päivitellään nyt edes tärkeimmät ja ainakin syövän kannalta oleellisimmat!

Otsikossa tänään siis rinnankorjausleikkaus.
Nyt se on sitten päätetty - lähden korjaukseen syyskuussa.

Kävin pari viikkoa sitten juttelemassa toisen kirurgin kanssa tulevasta leikkauksesta ja hän puoltaa päätöstäni/toivettani poistaa myös terve rinta. Olen huojentunut. Täten uusiutumisriski pienenee reilusti.

Suunnitelma on nyt siis selvä. Mulle tehdään uudet rinnat selkäkielekkeistä ja lisäksi laitetaan pienet implantit. Realistinen tavoite on kuulemma B -kuppi.
Väliäkö sillä kuppikoolla, mutta en väitä etteikö olisi ihan kiva, että rinnat olisivat jälleen sillä korkeudella, mihin ne on alunperin suunniteltu. Ja se korkeus ei ole napa - sen verran voin paljastaa.

Leikkaus tulee olemaan vaativa - selästä jotenkin ihmeentavalla "käännetään" omaa lihaa tuohon etupuolelle - verisuonia katkomatta (= tämä pienentää verenkiertohäiriöiden riskiä) ja samalla otetaan myös ihoa (joka kuulemma omassa selässäni on varsin pehmeää ja sitä on _tarpeeksi_ :D ) jota siirretään etupuolelle.
Nännit rakennetaan myöhemmin, joten melkoisen friikkinä mennään vielä tovi sitten uusien rintojenkin kanssa.

Koska kyseessä on vaativa leikkaus, tulen olemaan sairaalassa kuulemma kokonaisen viikon. HUHHUH - voin kertoa että tällä adhd luonteella ajasta tulee TODELLA pitkä ja tuskainen. Toisaalta - kuntokaan ei varmaan ole siinä kohtaa kovin adhd, joten lepo lienee ihan paikallaankin. Kerrankin tämän muijan täytyy pysyä vaakatasossa - (hiljaiseksi se ei varmaan saa?)
Sairaslomaa voi pärähtää kuulemma jopa seitsemän viikon verran. KÄÄK.

Onhan se kiva ajatella, että irtotissit ja proteesiliivit jäisivät historiaan, mutta karu totuus on kuitenkin se, ettei tällaiset leikkaukset aina nekään onnistu halutulla tavalla. Lopputulos voi olla, ettei mulla ole rintoja (sitä yhtäkään) enää laisinkaan -> mitä nyt selässä vain hillittömät arvet.
Tämä on kuitenkin ajatus, joka pitää sisäistää ja jättää ne liialliset toiveet vielä odottamaan aikaansa.
Jännityksellä jään odottamaan.

Mitä elämääni muuten tulee, niin voisin tiivistää fiilikseni napakasti seuraavaan kuvaan <3


Valtavan ihanaa kesää kaikille! <3 Tulen kirjoittelemaan taas jahka ehdin.....

Viisas ja vittumainen - kävelevä näyttämötaiteeni.

"Ei hyvä tavaton miten ylimielinen tyyppi"  - oli ajatukseni aviomiehestäni, kun kaksi ja puoli vuotta sitten työkeikalla ensi k...