Pieniä tekoja pikkuhiljaa - ja muita selityksiä.

Kun en nyt millään saa tätä treenikautta alkua pidemmälle, niin päätin nyt sitten aloittaa ensin 100 punnerrusta -haasteen. Tein ohjeiden mukaisesti lähtötestin ja voi hyvänen aika että voi muija olla surkeassa hapessa. Kokonaiset 5 (miesten)punnerrusta! HOHHOI!
Ei muuta kun leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä -> VÄÄRIN. Haaste on vastaanotettu ja nyt sopii vain toivoa, ettei tämä lopu yhtä lyhyeen kuin se kuuluisa sokeriton tammikuu.

Olen kaivanut taas esiin siskoni minulle antaman kirjan ruokavalion tärkeydestä. Tämä kirja on äärimmäisen mielenkiintoinen ihan jo terveellekin yksilölle. Mukaansa tempaava toteutus! 
Suosittelen lämpimästi kaikille teille, jotka olette edes pienesti kiinnostuneita ruoan merkityksestä osana terveellistä (ja tervettä) elämää <3

Suojaa ruoasta
Toki voisin heittäytyä ruokavalioni suhteen kirjaimellisesti tämän ihanan kirjan suosituksiin, mutta koska tunnen itseni liian hyvin - tiedän ettei lopputulos edes hivelisi järkevyyden rajoja - ja pitkäaikaisuudesta sopisi vain haaveilla. (Jälleen viittaus kuuluisaan sokerittomaan pikatammikuuhun - ups)
Siispä aion tehdä "pieniä tekoja pikkuhiljaa" <3 (= Kuka jakaa "vuoden selitykset" -palkintoja?)

Olen jo tovi sitten päättänyt vähentää punaisen lihan määrää ruokavaliossani reilusti ja olenkin onnistunut siinä mielestäni jo melko kiitettävästi. Tämä kirja suosittelee, että punaista lihaa syötäisiin max. 500g viikossa, mutta se ei ole omassa elämässäni läsnä enää edes viikottain.
Sen sijaan olen lisännyt lihan tilalle kalaa, kanaa, uuden tuttavuuden kikherneet ja seuraavaksi aion tutustua papujen ihmeelliseen - proteiinipitoiseen maailmaan.
Broilerikin lienee jossain vaiheessa pois laskuista, koska broilerituotanto saa mut voimaan pahoin. En nyt kuitenkaan (vielä) ala avautumaan tästä.

Ei muuta kuin google laulamaan ja etsimään kasvispainotteisia ruokia. Ja niitähän löytyy <3
Eilen väkersin taas Pirkan ohjeen mukaan tällaista ihanaa Feta-Kesäkurpitsa-Kasvislasagnea.

Lähde: www.pirkka.fi
Aivan kertakaikkisen ihanan makuinen väkerrys <3

Muuten elämä rullaa omalla painollaan - mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan. Huomenna koittaa syöpälääkärin tapaaminen, jossa mietimme mennyttä vuotta ja suunnittelemme tulevaa. Vaikka käynnillä ei mitään varsinaisesti konkreettista tehdäkään, niin on se jollain tavalla aika suuri helpotus olla ns. "kontrollin alla". Tyhjän päälle jääminen on jokseenkin hurja ajatus - pudota nyt vuosikontrollien varaan. 
Siihen tässä on kuitenkin pyritty - olemaan niin terve, ettei tiuhaa kontrollia tarvita. Siitä iloitsen <3

Siispä ihanaa ja iloista viikkopuoliväliä kaikille <3

P.S. Joku väittää, ettei tästä leikkauksesta ole moneksi - tyttäreni todisti väitteen vääräksi.

Simsala BIM!

Pikavisioita ja ajattelemisen aiheita!

Pahoittelut luvattoman pitkästä kirjoitustauosta. Aina ei vaan jaksa, eikä kykene. Nyt oli sellainen viikko.
Olin tosiaan kipeänä tuossa muutaman päivän, joten treenejä en päässyt vieläkään aloittamaan, mutta nyt alkaa näyttää jo valoisammalta ja olisi aika pikkuhiljaa lähteä kohottelemaan taas sitä kuuluisaa "kuntoa". Paljon oon tästä puhunut enkä mitään vielä asialle tehnyt :D

Sitten vähän tukka-asiaa! (INNOISSAAN!!)
Vuosi sitten tähän aikaan mulla ei ollut hiuksia. Sytostaattipirulaiset oli vieneet haituvani ja odotin kuin kuuta nousevaa hiusten kasvavan takaisin. Kun hiukset vihdoin toukokuussa alkoi näyttää kasvamisen merkkejä, päätin etten pilaa niitä enää hiusväreillä, vaan annan kasvaa pitkäksi "ihan luomuna".
Kunnes koitti eräs idearikas maanantai-ilta ja aloin selaamaan vanhoja valokuvia.

Otin myöhään illalla välittömästi yhteyttä hovikampaajaani (veljeni vaimo) joka oli ideassani heti mukana. Kerroin pienen vinkin tyylisuunnasta ja annoin hänen loihtia loput. Hädin tuskin sain yöni nukuttua, kun odotin nin malttamattomasti lopputulosta.

Hovikampaajani laittoi taikasakset (ja koneen) heilumaan ja TADAAAAAA! <3 
Tässä sitä nyt ollaan - musta väri päässä ja uuden lookin kanssa. Hyvästi tylsät luomuhiukset ja tervetuloa rokkitukka <3

Joulukuu 2013 -> Tammikuu 2014
Supersuuret kiitokset Katalle <3

Sitten ajattelemisenaihetta ihan jokaiselle...
Ystäväni Anni oli viime sunnuntaina Aamusydämellä -ohjelmassa puhumassa vakavasta sairaudestaan (ALS). Anni on yksi heistä, joilta olen oppinut elämästä PALJON. Tutustuin Anniin muutama vuosi ennen sairastumistani ja uskon silläkin olleen jonkinlainen tarkoitus. En usko, että olisin taistellut sairauttani läpi niin positiivisella asenteella ilman Annin elämänohjeita. 
Siinä on nainen minun makuuni - uskomattomalla asenteella varustettuna ja siksi suosittelenkin katsomaan haastattelun allaolevan linkin kautta. Antaa vähän ajattelemisen aihetta näin arjen vaikeuksien keskelle.

Tämän lisäksi katsoin myös dokumentin "Tavarataivas" ja suljinkin Ikean nettisivut välittömästi tuon katsottuani. Mihin hittoon me tarvitaan niin jumalattoman paljon tavaraa?

Kipaskaa katsomassa ja oppikaa elämästä lisää <3
Ihanaa loppuviikkoa!! <3

Never say never

Ihan ensiksi seuraa tunnustus - sokeriton tammikuu julistetaan täten päättyneeksi. 
Kyllä - se päättyi laivalta tuotuun nallekarkkipussiin ja muutamaan palaan suklaata.
Kyllä - tammikuu oli loppujen lopuksi yllättävän lyhyt - vain 1,5 viikkoa.
Kyllä - se ottaa päähän.

MUTTA - koska huomaan kärsiväni ongelmasta nimeltään sokeririippuvuus ja tiedän, että ainoa vaihtoehto päästä jatkuvasta napostelusta eroon, on noudattaa tietynlaista ruokavaliota, jossa tulee syötyä tasaisin väliajoin niin ettei verensokeri pääse laskemaan hälyttävästi, on tullut aika tehdä taas jotain repäsevää. (Olipa luvattoman pitkä lause.)

Seuraa siis toinen tunnustus - menin ja ostin Fitfarmin Lite -In Shape valmennuksen. HUPSISTA!

Niin vannoin ja lupasin, etten enää astu lähellekkään Fitfarmin palveluita saamani huonon kohtelun vuoksi, mutta kuinka ollakkaan tässä sitä nyt ollaan. Karu totuus on kuitenkin se, että Bikini Challenge oli elämäni yksi suurimmista elämäntapahaasteista ja onnistuin siinä mielestäni yllättävän hyvin.
Tässä lienee siis ainakin toistaiseksi taas ratkaisu ongelmiin. Täydelliset ohjeet kuinka toimia seuraavat 10 viikkoa ja mieluummin pidempäänkin.

Noh - koska tietenkään asioiden ei ole tapana mennä kuten Strömsössä, niin jo klikatessani valmennuksen ostoskoriin, aloin saamaan välittömästi flunssan oireita. Kyllä - nyt makaan sohvalla kurkku-,sekä lihaskivuissa voivottelemassa loputonta kurjuuttani.
Laitoin leikkimielisesti eilen ystävälleni viestin, jossa kirjoitin jotakuinkin näin:

"Olen vähän flunssassa nyt. Voi MINUA parkaa. On tämäkin kaiken tämän elämän keskellä. Kun oli se syöpäkin, että eikö yhdelle ihmiselle mikään sitten riitä"

Huumorintajuinen ystäväni vastasi:

"Muista - kenellekkään ei anneta enempää kuin jaksaa kantaa. Olet vahva ja upea nainen. Joku päivä sinä vielä selätät tämän nuhan" 

Illan parhaimmat naurut oli taattu <3

Valmennus siis alkoi omalta osaltani tänään ja vaikka treenata en nyt voi, aion noudattaa ruokavaliota kunniallisesti - maalaisjärkeä käyttäen.

Aamupuuro kera sokeroimattoman mehukeiton ja marjojen <3

Eilen tein aivan huikean löydön vanhoista laatikoistani - sydämenmuotoisen päiväkirjan vuodelta -96.
Olin tuolloin 11 vuotias ja niin kovin vaikeiden valintojen äärellä.

Nuorta lempeä
 Onnekseni lähes vuotta myöhemmin tupla-alleviivattu "Olli" oli aikeissa pyytää minua "kimppaan" ja kimppaanhan siinä tosiaan mentiin. Kirjoitin, miten jännittävää se oli, koska en ollut koskaan vielä ollut "kimpassa" kenenkään kanssa. Muistaakseni kyseistä rakkautta kesti noin viikon. Ainutlaatuista <3

Jännittävää, että tyttäreni saattaa painia näiden asioiden äärellä jo parin vuoden kuluttua, mikäli on äitiinsä tullut. IIK <3

Paljon puhetta - vähän tekoja.

Melkoisen hektistä on tämä elämä tätä nykyä. Kodinkin laittamiseen menee yllättävän paljon aikaa tässä arjen muun kiireen keskellä. 
Tänään on kuitenkin tehty tärkeä hankinta - kahvinkeitin.
En itse kylläkään juo kahvia, mutta nyt te kahvinjuojaystäväni olette varsin tervetulleita luokseni ja se jos mikä lienee tärkeää <3
(Ei makutakuuta)

Sokerittomuus - tuo pyhä paholainen.
Tänä viikonloppuna onkin sitten sokerin sijaan syöty suolaa - ja rasvaa. Sipsejä, sipsejä, sipsejä.... MIKÄ JÄRKI? MISSÄ JÄRKI? Ei mikään. ei missään.
Ryhdyin sokerittomuuteen terveydellisistä syistä ja vaihdoin ne sitten pahimmassa hädässä sipseihin - lopputulos on ihan yhtä epäterveellinen - jopa pahempi kuin että olisin syönyt kohtuudella sokeria.
Olen käynyt jo rapistelemassa ja haistelemassa karkkipussia ja miettinyt ratkeamista vaihtoehtona. Säälittävää eikö?
Joku tolkku tähän nyt on saatava ja vähän äkkiä! Helpottaisikohan huomenna?
Paljon puhetta - vähän tekoja.

Täysin löysäilyksi ei viikonloppu ole kuitenkaan mennyt, vaan olen kyllä suorittanut kävelylenkkejä ihan kiitettävästi. 
Se haaveilemani Polar Loop tarttui ihan vahingossa mukaani urheiluliikkeestä (johon todellisuudessa syöksyin hakemaan viimeistä kappaletta 5 minuuttia ennen sulkemisaikaa) ja on ajanut asiansa oikein kivasti.
Mm. tänään olen ylittänyt aktiivisuustavoitteeni - JES :)
No kalorimäärät eivät ole huimat, mutta niitä ei nyt ole tarvetta seuraillakkaan kun tuota ylipainoa ei ole vielä näiden muiden ongelmien rinnalle päässyt kertymään, mutta askeleita on ihan kivasti - ja tuostahan on sitten hyvä lähteä tavoittelemaan lisää ja lisää ja lisää... <3
Vielä kun saisi sen sykevyön hommattua niin lukemat tarkentuisi mukavasti...


Ihan hauska kapistus ja "pistää liikkeelle" mutten tiedä miten kauan pitää tyytyväisenä tällaisen mieleltään "adhd - tyyppisen"  tuuliviirintytön.

Sitten ruokapuolelle...
Kokeilin niitä aiemmin suunnittelemiani kylmäsavulohirullia ja jestas miten helposti voi saada hyvää (vaan ei niin kovin kaunista) taas aikaiseksi.


Levitin täysjyvärieskaan vain ruohosipulituorejuustoa (jep - sitä ehtaa. On kai näistäkin jotain kevyitä versioita olemassa?) ja kylmäsavulohisiivuja. Rullasin ja leikkasin - TADAA valmista tuli <3
NAM!!!
Tätähän voikin sitten soveltaa ihan mielin määrin.

Tähän hätään ei muuta mullistavaa. Elämä rullaa ja tasoittuu päivä kerrallaan <3
Ihanaa viikonlopun loppua kaikille <3

Huomenna?

Voi huoltomies minkä lämmön toit luokseni (= lämmitysjärjestelmää tehostamalla, jottei jää kellekään epäselvyyksiä) <3
Se on pyhä +23 astetta ja minä kiitän! HALLELUJA!

8. sokeriton päivä ja mahassa pukkaa järjetön turvotus. Koska se kiitos seisoikaan? Ei ainakaan alussa...
Helmikuuta syvästi odotellessa....

Eilen sain ystäväni avustamana toisenkin lipaston kokoon ja olen äärimmäisen tyytyväinen lopputulokseen. Niin paljon sukkelammin homma sujuu (hyvässä) seurassa. 
Ja katsokaa mitä tämä ystäväni toi minulle tullessaan koristamaan olohuonettani <3 !!

voih <3
Vielä kerran iiiiiiso kiitos muru - tykkään näistä niin valtavasti!

Sitten olisi taas aika pikkusen valittaa...
Jos jotain voin sytojen pitkäaikaisesti pilanneen, niin ne on mun kynnet. Ne lahoo ja liuskottuu ihan ennenaikaisesti.
Heti kun niissä alkaa olla edes inhimillisen verran pituutta nimetäkseni ne "kynsiksi" niin jo alkaa tuhoutumisprosessi. Nyt ottaisin mieluusti toimivia vinkkejä vastaan, millä vahvistaa näitä rontteja? On lakattu vahvistavalla ja ei vahvistavalla ... ei voittoa!

RUOKAPUOLELLA on testattu taas uusia ulottuvuuksia - kikherneitä.
Tämä itselleni täysin vieras raaka-aine pääsi kokeiluun TÄLLÄ reseptillä.
Jorma Uotisen sanoja lainatakseni: "Ei huono" :)

Parsakaali - Kikhernepasta
Ei tuo loihtimani sössö nyt vedä ihan vertoja tuolle alkuperäiselle reseptikuvalle, mutta se lienee sivuseikka.
Kikherneet ostin valmiiksi liotettuina - LUOMUINA (tietysti) ja kookoskerman vaihdoin Valion LUOMUkermaan ;)
Muutoin mentiin ohjeen mukaan.

Huomenna tiedossa olisi kylmäsavulohi-rieskarullat <3

LIIKUNTAPUOLELLA herää vain se yksi kysymys - MIKÄ LIIKUNTA?
Ai ne pakolliset koiranlenkitykset?
Vastahan mä tajusin, etten mä ehdi salille mitenkään kuin max kahdesti viikossa tämän elämäntilanteen myötä. On siis alettava keräämään niitä kahvakuulia ja levypainoja pikkuhiljaa esiin.

Tässäkin muka niin pätevänä tekosyynä saamattomuudelleni olen vain marissut tästä menneestä muutosta. Joo - kyllähän se on oman aikansa verottanut, mutta olisihan tässä nytkin aikaa treenille tämän sohvalla istumisen sijaan?

"Miksi tehdä tänään se, minkä voi tehdä ihan hyvin huomennakin" - niin tyypillistä!

Mutta nyt ei masennuta ystävät kalliit - nyt kohti uusia tavoitteita! <3 Bikinikauteen on vielä tovi aikaa...!!!

Tahtojen taistelua ja palapelejä.

1 h ja 17 minuuttia siihen, kun sokerittomuutta kosahtaa viikko mittariin. Kyllä - matka on ollut tuskainen.
Pahimmat hetket painottuvat iltaan, mutta kyllä tahdonvoimaa koeteltiin myös lauantaina mummuni luona, jossa hernekeiton "päälle" tarjolla oli uunituoretta pannukakkua <3 Sinne jäi - muiden syötäväksi...

Aivan uskomatonta millaisia fiiliksiä yksi sokeri voi viattomalle ihmisparalle aiheuttaa. Järjettömät vieroitusoireet ja käsittämättömiä tahtojen taisteluja oman mielen kanssa jotta pysyisin kaidalla tiellä.
Tänään kävin jo keskusteluja itseni kanssa, että mitä järkeä tällaisessa kokonaisessa KUUKAUDESSA on, kun voisin syödä muuten kohtuudella vaikka kerran viikossa?? (Yllättävää, että kävin tämän keskustelun juuri tänään, kun viikko alkaa olla täynnä.....)

Mutta eikä mitään - leuka ylös ja kohti uutta sokeritonta viikkoa - ja viikkoja. HUOH.

Pikainen laivareissukin hoidettiin kunnialla läpi, vaikkakaan ne muutamat juomani drinkit eivät sokerittomia olleetkaan. Kohtuudella kuitenkin mentiin ja nukkumaankin kävin jo puolen yön jälkeen.
Ja karkkisaldo - NOLLA. 
Paitsi yhden pussin ostin kotiin ihan vain helmikuuta odottelemaan....

Leidit laineilla
Sitten uskomattomia uutisia kotirintamalta - lattiaremontti hoidettiin kuin ihmeen kaupalla menneenä viikonloppuna, joten tänään tuli tehtyä ihan VÄLTTÄMÄTÖN ikeareissu.
Vihdoin koti alkaa pikkuhiljaa näyttämään kodin merkkejä ja mieli kirkastuu. Lattia on ihana <3
Tosin mikä tahansa lattia olisi ollut ihana edelliseen, keltaiseen muovimattoon verrattuna ;)

Vaan nyt kun ei ole miestä talossa, niin ilmassa oli ehkä lievähköä turhautumista näiden palapelien kanssa...

HELP?
Uskomatonta mutta totta, kahdesta lipastosta toinen valmistui kuitenkin jo tänään ja näytti vielä ihan oikeanlaiseltakin. Huomenna uuteen nousuun. <3

P.S. Terve rinta on alkanut taas kipuilemaan. Nyt tekisi mieli päästä sinne kirurgin veitsen alle poistamaan tuokin ketale ja vähän äkkiä!!
Onkologin käynti onneksi nyt tammikuussa VIUH ....!!

Hurahdus ja syntyjä syviä.

Noniin - nyt se "LUOMUvillitys" sitten levähti tässä yhden naisen taloudessa ihan käsiin. 
Kauppareissut eivät ole enää entisensä. MIKÄÄN ei ole lähikaupassa niinkuin ennen. 
Silmät yrittävät metsästää vain vihreää merkkiä ja riemuhan siitä repeää kun sellainen löytyy - ja tänään löytyi!

Paljon jäi vielä kaupan hyllylle, mutta tässä nyt muutamia löytöjä lähikaupan valikoimasta:

Vihreetä on!
Kikherneet ja kvinoa on itselleni täysin uusia tuttavuuksia, mutta aion ottaa ne testiin pikimmiten. Ruokavinkkejä vastaanotetaan!
Luomufeta yllätti positiivisesti - NAM! <3
Luomumetsäsysretket jatkunevat lähiaikoina....

Uusi koti ei tunnu vielä kodilta, koska kaikki on vielä kovin kesken. Tammikuun aikana on tulossa lattian vaihto, jonka vuoksi en ole viitsinyt kovinkaan paljon vielä sisustella ja hankkia uusia huonekaluja. Vähän kolkoltahan tämä vielä tuntuu, mutta pikkuhiljaa se koti rakentuu ja elämä toivottavasti myös tasoittuu <3
Sitä sanotaan, että aika auttaa. Toivoisin, että se aika auttaisi melko pian <3

Sen lisäksi, että toivoisin ajan auttavan, toivoisin myös pattereiden lämpiävän. Täällä on kylmimmillään + 17 ja lämpimillään + 19 astetta. Huoltomies on käynyt testaamassa patterit ja todennut, että patterit toimii moitteettomasti, mutta vuokranantaja SÄÄSTÄÄ. Mutta ajatellaan positiivisesti - ollaan kuitenkin PLUSSAN puolella :)
Näillä varusteilla mennään siis toistaiseksi:

Peitto puuttuu kuvasta
Pakko myöntää, että nyt on pikkusen pilkottu olo, mutta näillä mennään mitä on annettu <3

P.S. Ei lipsumisia sokeririntamalla.

Odotettu päivä!

Niin odotettu päivä - (paremman) vuoden ensimmäinen <3

Uusi vuosi meni siskon luona ja varsin onnellisesti menikin. Kuusi iloista lasta pitivät huolen siitä, ettei ilta ollut mikä tahansa ilta muiden joukossa. Ilta koostui naurusta, tähtisädetikuista, piparkakkutalon tuhoamisesta, tinan valamisesta sekä yömyöhään valvomisesta. <3

Uuden vuoden kilistelyt <3

Tänään olisi aika aloittaa joululahjaksi saamani kiitollisuuskalenterin kirjaaminen. 
Ihan ensiksi mieleeni tuli ajatus terveydestä - olen kiitollinen siitä, että olen nyt tässä, hengissä - "terveenä". 
Sen jälkeen mieleeni tuli lapset - olen valtavan kiitollinen heistäkin. Olen kiitollinen myös asunnosta, työpaikasta ja aamulla olin varsin kiitollinen pesukoneestakin. Olisihan siinä ollut melkoisesti hommaa jynssätä kertynyttä pyykkikasaa käsin.
Autostakin olin erityisen kiitollinen, koska lapsien vieminen heidän isän luo olisi tuottanut melkoista tuskaa apostolilla...
Mihin tämä kiitollisuusraja siis vedetään? Onko ok olla kiitollinen turhanpäiväisyyksistä, kuten vaikka toimivasta tietokoneesta tai internetistä?
Kiitollisuuskalenteri kääntyy käsissäni kohta "huono omatunto -kalenteriksi".
Tässä onkin vielä vähän pohdittavaa...

Mutta HOI- nyt on uusi vuosi ja uudet lupaukset. Itse tartuin tänään ystäväni ehdottamaan haasteeseen - SOKERITON TAMMIKUU <3
Kuka on mukana??!!
MINÄ!

No okei, nyt joudun varastamaan "armoa" jo heti alkumetreillä, sillä tulossa on yksi laivareissu jossa tarkoitus on nautiskella kohtuudella muutama juoma ja nämä juomat eivät liene täysin sokerittomia...
Karkit ja leivokset saavat kuitenkin jäädä tammikuun laskuista pois.
Vielä pitäisi kamppailla itseni kanssa kuuluuko raakasuklaa myös tähän kategoriaan, sillä raakasuklaalla on taas hyvät terveyshyödyt. Saattaa siis olla, että pala raakasuklaata päivässä sallitaan myös tammikuun ajan.

Eipä ole sokeriton tammikuu kovinkaan yksiselitteinen ainakaan meikäläiselle.
Mut hei - LÄHES SOKERITON TAMMIKUU - KUKA ON MUKANA?
MINÄ!
<3

Sitten haluaisin antaa ääneni niinkin tärkeälle asialle kuin LUOMU KANANMUNILLE!
Itsekin kanoja pitäneenä järkytyin valtavasti nähdessäni TÄMÄN artikkelin. Videota en kyennyt edes katsomaan sillä pelkkä kuva kertoi jo ihan tarpeeksi.
Täten voin siis sanoa, että jatkossa tulen ostamaan vain ja ainoastaan luomukananmunia korkeammasta hinnasta huolimatta.
Muutenkin olen kovasti innostunut tuotteiden luomuvaihtoehdoista. Niin karua kuin se kuitenkin on, ihan kaikkea en minäkään voi luomuna ostaa ihan vain ja ainoastaan taloudellisista syistä.
Mutta pieniä tekoja... <3

Olisiko sitten aika päivittää hieman hiustilannetta. Ottaen huomioon, että vielä huhtikuussa minulla ei ollut hiuksia laisinkaan, on nyt syytä olla kiitollinen myös tästä annetusta hiusmäärästä.

VAPISE BEATLES!

Ei - se ei ole peruukki.
Näihin kuviin - näihin tunnelmiin...
AINA VAIN PAREMPAA VUOTTA 2014 IHAN JOKAISELLE <3

Viisas ja vittumainen - kävelevä näyttämötaiteeni.

"Ei hyvä tavaton miten ylimielinen tyyppi"  - oli ajatukseni aviomiehestäni, kun kaksi ja puoli vuotta sitten työkeikalla ensi k...