Vain astmaa. Ja maalaisonnea.

Jumanpiude tämä elämähän on yhtä muutosten juhlaa.
Ostin kuulkaa elämäni ensimmäisen oman auton. Sellainen pieni ja söpö taloudellinen musta kippo - siinäpä nuo auton oleellisimmat tiedot.

Tosin pelkääjän paikalla istuneen herran vankka mielipide koskien ajotaitojani kuului kuitenkin seuraavasti: "Tämä auto ei kevättä nää."
Todellakin näkee. Me ajetaan kippanan kanssa auringonlaskuun ja sieltä vielä poiskin - me ollaan rautaa. <3

Käydessäni sumplimassa laina-asioita pankissa sain tietooni melkoisen infopaketin. Sen lisäksi että henki-, tai sairasvakuutuksista meikäläisen on turha enää haaveilla - on kaikenmaailman lainaturvatkin jo poissuljettu.
Pankkien ja vakuutusyhtiöiden papereissa mä kupsahdan käytännössä minä hetkenä hyvänsä. 

PYH!
Jonkinsortin vuosihuolto hoidettiin ainakin eilen käydessäni työterveyslääkärin vastaanotolla keuhkojen oirelujen vuoksi.
Lääkäri kuuli keuhkojen oikealta puolelta jonkinlaista "natinaa" mutta keuhkokuvat osoittivat tilanteen normaaliksi. 
Raportin tärkeimmät sanat: "Ei metastasointiin viittaavaa." <3
VAIN astmaa.

Paluumuutosta maalle on nyt kulunut viikko ja voi ettien että kuinka mä taas nautin. 
Enkä suinkaan ole ainoa. Kuvassa valtavan onnellinen spanieli.
onnellinen spanieli
Toisessa kuvassa lauantaiaamun puuhakasa (ja sen vieressä se täydellinen musta kippana).
Tämä on niitä maalaiselämän pikkujuttuja, joista nautin kovasti. <3


Ja halleluja - mun pikkusen levoton (mutta täydellinen) joulupuu on (vihdoinkin lapsityövoimalla) rakennettu!
En tiedä muista, mutta meidän kuusenkoristelu ei mennyt kuten elokuvissa on tapana - joissa lapset on iloisia, vanhemmat on iloisia - joululaulujen kauniisti soidessa taustalla. On naurua ja tunnelmaa.

VÄÄRIN.
Tämä kuusipuu rakennettiin pirun kiukkusella energialla puun koostuessa liian monesta, kimalletta joka puolelle tiputtelevasta oksasta. Palloista puuttui tietysti nartsat ja näillä nakkisormilla niiden väkertäminen oli melkoisen tuskan takana.
Lasten malttamattomuus kohosi uskomattomiin lukemiin ja aika samoissa lukemissa oli myös äidin pinna.
Jotta ei täällä nyt niin iloista muijaa aina olla.

Loppu hyvin kaikki hyvin eikä kukaan vahingoittunut (henkisestikään) tilanteessa. Rakkauttakin riitti taas lopulta kaikilla <3
oi kuusipuu
 Pikkujoulutkin ovat nyt takana ja mekko pysyi kuin pysyikin päällä kokonaisen vesiselvän illan ajan, joten ei kumpukatastrofiraportoitavaa. Viuh!
pikkuisia jouluja
Tänään ohjelmassa olisi "stressitöntä" piparinpolttamista.
Tuskin maltan odottaa.... <3

P.S. 
Kanssasi -Kampanjan tilateos "5000" nähtävillä Helsingin Kirjasto 10:ssä vielä 31.12.2014 saakka. Tule ja kirjoita viestisi rintasyöpään sairastuneelle <3 
Kampanjan kulkua voi seurata Facebookissa klikkaamalla TÄSTÄ

2 kommenttia:

  1. On sulla niin hauskat postaukset että ei voi hymyilemättä lukea. Ihanaa teillä on valkoinen maa :-) täällä Turussa ei ole tietoakaan lumesta:-(. Kaunis mekko ja nätti tytteli oot muutenkin. Hienohan siitä kuusesta tuli. Mukavaa joulun alus aikaa sinulle ja perheellesi. Innolla odottelen uutta postausta. T: Rintsari muija turusta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos ihanista sanoistasi <3 Valtavan ihanaa joulun odotusta! :)

      Poista

Viisas ja vittumainen - kävelevä näyttämötaiteeni.

"Ei hyvä tavaton miten ylimielinen tyyppi"  - oli ajatukseni aviomiehestäni, kun kaksi ja puoli vuotta sitten työkeikalla ensi k...