tiistai 4. marraskuuta 2014

Jumppanöyryytyksiä ja työniloja.

Ei hyvää päivää millä draivilla sainkaan tänään uuden kuntoklubijäsenyyteni käyntiin.
Oli kuulkaa lapsiparkit ja zumbat klikattu - bussiliput hommattu ja päivä aikataulutettu viimeistä minuuttia myöten.
Mielettömän tehokas fiilis!

Vaan sen mä sanon, että EI IKINÄ enää zumbaa - ja senkin mä sanon, että "helpot koreografiat - Taso 1" my ass!
Olisi ollut hitokseen paljon järkevämmän näköistä vaikka seistä koko tunti keskellä salia, sen sijaan että läiskii vieruskavereita jaloilla ja käsillä minkä vain suinkin salsan tahtiin ehtii.
Juu, kyllä siinä hiki tuli - kun yritin väistellä muuta zumbakansaa ja esittää mahdollisimman näkymätöntä. Tuloksetta.

Ja jotta totaalinen nöyryytys saatiin varmistettua, oli erinomainen idea marssia tunnin päätteeksi suoraan miesten pukkariin.
TADAA.

Kiitos ja anteeksi.
(Enkä edes halua tietää mitä onnistun saamaan aikaiseksi huomenna kuntosalin puolella)

Työrintamalla sen sijaan puhaltaa uudet tuulet ja olenkin asiasta erittäin innoissani.
Toimistorottauden vastapainoksi olen saanut keikkaluontoista työtä promohommista! 
Olen päässyt vihdoin ja viimein jakamaan innokkuuttani (ja loputonta virnettäni) myös ihan oikeille ihmisille tietokoneen ruudun sijaan.
Kokeilin siipiäni kyseisellä alalla nyt ensimmäistä kertaa Hämeenlinnan uuden kauppakeskus Goodmanin avajaisissa.
Mieletön fiilis kun pääsee tekemään jotain aivan totaalisen erilaista kuin koskaan ennen.

Huikeiden työpäivien kohokohtia oli tietysti mm. tapaaminen tämän iki-iloisen Didin kanssa, mutta en voi kyllä liikaa painottaa miten upea työporukka meillä oli mukana. Törkeen upeita mimmejä!


Sitten taas ihmisten lämminhenkisyyteen ja asioihin jotka saavat tämänkin muijan sanattomaksi.
Sain yllättävän postilähetyksen, enkä voinut uskoa silmiäni.


IHANATVILLASUKKAROOSANAUHATENNARIT. Muuten vain.
Enkä nyt vieläkään osaa sanoa mitään muuta kuin KIITOS Merja <3

Sydänsururintamalla pari muuttujaa, mutta jääköön ne nyt toistaiseksi sivummalle. Nämä tunnepuolen muuttujat kun eivät ole tämän sutturan nupissa mitenkään erityisen mahdottomia hetkiä.
Päivä kerrallaan ja toiveikkaana eteenpäin <3

P.S. Kummut voivat mainiosti. Ei havaittuja muutoksia.

2 kommenttia:

  1. Anteeksi vaan, mutta pakko oli hymyillä, kun luin tuosta zumba kokeilustasi..:))
    Onnea uudelle työlle!

    VastaaPoista