torstai 16. lokakuuta 2014

Treenimuija - tai sitten ei.

Piipahdin tänään taas kirurgin pikaisella vastaanotolla vaihtamassa haavateipit ja tsekkauttamassa mahdolliset nestekertymät. Haavat on parantuneet mallikkaasti eikä nestettä ole enää kertynyt. Tilanne siis huippu hyvä! <3

Kirurgin vastaanoton jälkeen pääsin fysioterapeutin runnottavaksi. Voi sitä kipua ja tuskaa, mutta kun kainalon imusuonet sanoivat NAPS, kipu ja kiristys olivat tipotiessään. Täydellistä!
Nyt vain uusilla jumppaohjeilla viikko eteenpäin ja sitten uudelleen tuohon ihanan kamalaan käsittelyyn.

No mutta olipa kerran yksi sunnuntainen iltapäivä, kun eräs nimeltämainitsematon, leikkauksesta toipuva (malttamaton) muija päätti pukea lenkkikamat ylle ja porskuttaa ulkoilmaan tarmoa täynnä. 

Hirvee uho.
Neljän kilometrin tarpomisen jälkeen vastaan tuli jotain mahtavaa.

Huhhuh
Ei liene epäselvää, että tämä sama nimeltämainitsematon pjönttö näki edessään mielettömän motivaation ja suunnitteli jo mielessään nousevansa nämä neljäsataakaksikymmentäkuusi rappusta useampaan kertaan, useammalla eri tavalla - kyseinen treenihän koskettaa vain alakroppaa - kehon pilkottu osa ei tulisi kärsimään -  VIRHEARVIO.

Kärsimään tuli koko muija.
Ja näiden neljänsadankahdenkymmenenkuuden rappusen nousu ei todellakaan ollut mikään treeni - se oli kidutus ja nöyryytys samassa paketissa.
Se tunne kun (ensimmäisen ja viimeisen kierroksen) puolessa välissä maksimisykkeet nousee aivan uusille leveleille - et kykene jatkamaan ylöspäin, etkä kehtaa palata alaspäin. 
Kun naurettavan pitkän tauon jälkeen syke laskee taas tasolle jolla pystyy hengittämään, on mahdollisuus siirtyä pikkuHILJAA kohti uutta määränpäätä - KOTIIN.

Kokemusta rikkaampana määränpäähän saapui nöyrä ja väsynyt muija.
Toistaiseksi keskitytään siis villasukkiin, kynttilöihin ja sohvaan. <3

1 kommentti:

  1. Noora sä oot just toipumassa isosta leikkauksesta ja sä pääsit puolet niistä portaista sen jälkeen kun olit juossu jo 4 km.
    Kyllä mö sanoisin että sporttimimmi henkeen ja vereen.
    Joku vaan vaatii itteltään aika turhan paljon :D
    -marjo

    VastaaPoista