lauantai 15. helmikuuta 2014

Pakollinen pysähtyminen

Voi ikuisuuden kestävä "melkein flunssa" ja siitä pukkaava hengitystieinfektio!
Kurkkukipua on ollut enemmän ja vähemmän jo parin viikon ajan, mutta varsinaista flunssaa ei näkynyt. Työpaikkani kuitenkin tarjoutui maksamaan influenssarokotteet kaikille paniikkipirkoille, joten päätin sitten eilen käydä rokotuksen hakemassa. Huono idea!

Iltaan mennessä flunssaa jo pukkasikin ja jo taustalla elänyt kurkkukipu otti vallan ja vei ääneni melkoisen synkälle levelille. Kuumetta puski yöksi ja unesta ei luonnollisesti ollut tietoakaan.
Kipasin aamulla lääkärissä pihisemässä oireista, vaikka tiedossa oli että rokotus saattaa toki nostaa kuumetta ynnämuitaärsyttäviäoireita.
Lääkäri totesi: "Joko sulla on hemmetin huonosti hoidettu astma tai melkosen raju hengitystieinfektio. Jos tää olis ollut bakteeriperäinen niin olisin passittanut sut jo sairaalaan."  Hupsista.
Ei muutakun astmapiippua ja särkylääkettä huuleen ja normaalisti hyperaktiivinen muija pakkolepoon.

Tässä sitä nyt ollaan - pakosti paikallaan omien ajatuksieni kanssa. En voi paeta lenkille, en ystäville, enkä seistä päälläni jos siltä tuntuu. Viisas vertaiseni sai minut juuri hetki sitten tajuamaan tämän - pakenen omia ajatuksiani viipottamiseen.
Joko minut pitää kiireisenä lapset, tai sitten muut "projektit" johon ryhdyn sekuntiakaan miettimättä. Pidän elämäni kiireisenä.

Vaikka olen koko ajan ajatellut, että viime vuosi meni kepeämmin kuin osasin kuvitellakaan, ja koin porskuttavani syövän yli "hymyillen" ja vahvana - nyt huomaan sen jättäneen jälkensä.
Viime vuonna tapahtui niin paljon - niin liikaa, ettei liene ihmekään että ajatukseni eivät pysy kasassa nyt, kun mulla on vihdoin aikaa ajatella tapahtuneita.
Nyt alkaa oman elämäni aikalisä <3

Tämän huolettoman tunteen kun saisi pieneksi hetkeksi takaisin.... <3

<3

4 kommenttia:

  1. Olen vähän ajatellutkin ystäväsi tavoi, mutta en ole mitään sanonut...onneksi ystäväsi puki ajatuksensa sanoiksi.... Nyt lepäät ja keräät voimia rauhassa♥

    VastaaPoista
  2. Olet fiksu nuori nainen. Oman tilan tiedostaminen on pelkästään positiivista ja avaa ovet eheytymiseen. Kaikkea hyvää toivoen Santruzka.

    VastaaPoista
  3. Samoin minä olen jo jonkin aikaa ajatellut, että Nooralla on jäänyt kaasupoljin jumiin.
    Sairauden oli pakko tulla näyttämään, missä pitää jarruttaa, jottei mössähdä päin seinää.
    Kun hyväksyt sairautesi sanomana, olet jo voiton puolella. Kyllä se siitä...

    VastaaPoista
  4. Olen lueskellut tässä viime aikoina blogiasi rintasyövästä ja nyt löysin tännekin tieni. Itse odottelen juuri leikkaukseen pääsyä, joka koittaa viikon päästä, joten matka on vasta alussa. Kiitos kirjoituksistasi, ne auttavat tässä tilanteessa!

    VastaaPoista