Siirry pääsisältöön

Odotettu päivä!

Niin odotettu päivä - (paremman) vuoden ensimmäinen <3

Uusi vuosi meni siskon luona ja varsin onnellisesti menikin. Kuusi iloista lasta pitivät huolen siitä, ettei ilta ollut mikä tahansa ilta muiden joukossa. Ilta koostui naurusta, tähtisädetikuista, piparkakkutalon tuhoamisesta, tinan valamisesta sekä yömyöhään valvomisesta. <3

Uuden vuoden kilistelyt <3

Tänään olisi aika aloittaa joululahjaksi saamani kiitollisuuskalenterin kirjaaminen. 
Ihan ensiksi mieleeni tuli ajatus terveydestä - olen kiitollinen siitä, että olen nyt tässä, hengissä - "terveenä". 
Sen jälkeen mieleeni tuli lapset - olen valtavan kiitollinen heistäkin. Olen kiitollinen myös asunnosta, työpaikasta ja aamulla olin varsin kiitollinen pesukoneestakin. Olisihan siinä ollut melkoisesti hommaa jynssätä kertynyttä pyykkikasaa käsin.
Autostakin olin erityisen kiitollinen, koska lapsien vieminen heidän isän luo olisi tuottanut melkoista tuskaa apostolilla...
Mihin tämä kiitollisuusraja siis vedetään? Onko ok olla kiitollinen turhanpäiväisyyksistä, kuten vaikka toimivasta tietokoneesta tai internetistä?
Kiitollisuuskalenteri kääntyy käsissäni kohta "huono omatunto -kalenteriksi".
Tässä onkin vielä vähän pohdittavaa...

Mutta HOI- nyt on uusi vuosi ja uudet lupaukset. Itse tartuin tänään ystäväni ehdottamaan haasteeseen - SOKERITON TAMMIKUU <3
Kuka on mukana??!!
MINÄ!

No okei, nyt joudun varastamaan "armoa" jo heti alkumetreillä, sillä tulossa on yksi laivareissu jossa tarkoitus on nautiskella kohtuudella muutama juoma ja nämä juomat eivät liene täysin sokerittomia...
Karkit ja leivokset saavat kuitenkin jäädä tammikuun laskuista pois.
Vielä pitäisi kamppailla itseni kanssa kuuluuko raakasuklaa myös tähän kategoriaan, sillä raakasuklaalla on taas hyvät terveyshyödyt. Saattaa siis olla, että pala raakasuklaata päivässä sallitaan myös tammikuun ajan.

Eipä ole sokeriton tammikuu kovinkaan yksiselitteinen ainakaan meikäläiselle.
Mut hei - LÄHES SOKERITON TAMMIKUU - KUKA ON MUKANA?
MINÄ!
<3

Sitten haluaisin antaa ääneni niinkin tärkeälle asialle kuin LUOMU KANANMUNILLE!
Itsekin kanoja pitäneenä järkytyin valtavasti nähdessäni TÄMÄN artikkelin. Videota en kyennyt edes katsomaan sillä pelkkä kuva kertoi jo ihan tarpeeksi.
Täten voin siis sanoa, että jatkossa tulen ostamaan vain ja ainoastaan luomukananmunia korkeammasta hinnasta huolimatta.
Muutenkin olen kovasti innostunut tuotteiden luomuvaihtoehdoista. Niin karua kuin se kuitenkin on, ihan kaikkea en minäkään voi luomuna ostaa ihan vain ja ainoastaan taloudellisista syistä.
Mutta pieniä tekoja... <3

Olisiko sitten aika päivittää hieman hiustilannetta. Ottaen huomioon, että vielä huhtikuussa minulla ei ollut hiuksia laisinkaan, on nyt syytä olla kiitollinen myös tästä annetusta hiusmäärästä.

VAPISE BEATLES!

Ei - se ei ole peruukki.
Näihin kuviin - näihin tunnelmiin...
AINA VAIN PAREMPAA VUOTTA 2014 IHAN JOKAISELLE <3

Kommentit

  1. Tuohon Luomu kananmunaan liittyen olen itse siirtynyt myös kokonaan luomu liha -linjalle. Niitä videoita en minäkään pysty katsomaan puhumattakaan Halal- tai Kosher-lihojen teurastusvideoista. Julmaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa!! Tiedän siis kenen puoleen kääntyä.... ;)

      Poista
  2. Ei armoa!!!! "raakasuklaan terveysvaikutteet" - buuuuulshiiiiit! Haluat vaan suklaata! :DDDD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi perse! Poliisi jo heti paikalla täällä :-D

      Poista
  3. Kiitos! Parempaa vuotta myös sinulle♥
    Tuollaisen kiitollisuuskalenterin tarvitsisin minäkin..:)

    VastaaPoista
  4. Luomumunia ja maitoa ostan minäkin, vaikka opiskelijan budjetilla elän. Jos ei ole niihin varaa, niin sitten en osta ollenkaan. Faktahan on se, että ostamalla luomulihaa/maitoa/munia, voit olla varma että eläin pääsee esim. ulos. Miksi missään ei näy enää lehmiä laitumella? Suomessa kuitenkin tuotetaan maitoa. No siksi että laiduntaminen ei ole enää pakollista, jos lehmät asuvat pihatossa. Paitsi luomussa :)

    VastaaPoista
  5. Voi mahdoton miten hiuksesi kasvavat nopsaan! Itselläni tuntuu, että kasvaa hitaasti ja nyt siinä vaiheessa, että tukka sojottaa mihin sattuu varsinkin pyörteiden kohdalla.
    Hyviä vointeja kaikille tälle vuodelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Santruka - ei ole siitä kauan kun itse voivottelin ihan samaa. Nyt ne yhtäkkiä todella vaan kasvaa, mutta yhä liian hitaasti ;) Tsemppiä!! <3

      Poista
  6. Ihana oli lukea tuota sun kiitollisuus listaa. Oon ite kanssa semmonen et varsinkin kuin oikein tietynlainen fiilis iskee niin on onnellinen ihan kaikesta pienestäkin. Ja monesti niitä,kun kirjaa johonkin ei oikein tiedä mistä aloittaisi tai mihin vetää raja.Suututti oikein lukea näistä ihmisistä,jotka myyvät joululahjojaan huutonetissä. Ihana,kun vielä on meitä,jotka osaamme iloita pienistä, suurista ja kaikenmaailmaisista asioista<3

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Avajaisten jatko-osa

Nyt kun edellisen postauksen tunnetilat on loihdittu arkisempaan moodiin, lienee hyvä aika jatkaa kertomusta pyhän yksiön avajaisista. Varoituksen sana kuitenkin teille siveyden sipuleille, joiden henkimaailmassa vauvat saapuvat yhä haikaroiden toimesta. Tämän tarinan jatko-osa sisältää myös ripauksen verta, hikeä ja terttutarhaa.
Palataan kuitenkin vielä synnytysalustalle, jossa näitä edellä mainittuja todellakin on nähty vilahtavan.
Rääpäleen ollessa ensi kertaa vasten arpista rintaani en voi kiistää, etteikö automaattisesti käynnistynyt "missä tissi" -leikki olisi hieman kirpaissut sisintä. Löysin itseni selittelemästä minuutteja vanhalle pojalleni meijerin epätoivotusta ja ennenaikaisesta sulkeutumisesta. On kuitenkin oltava kiitollinen toisten äitien luonnollisesti tarjoamista meijerituotteista vasta-aineineen.
Tässä kohtaa haluankin muistuttaa teitä ylituotannosta "kärsiviä" äitejä – luovuttakaa arvokasta tuotettanne sen sijaan että kaadatte sitä viemäristä …

Kiitos syöpäklinikka. Ja haima.

Voi pojat mikä päivä! Eilisen sokerirasituslähetteen motivoimana varasin tälle aamulle ajan tuohon kaikkien aikojen kidutustestiin. Runsas lapsiveden määrä ja pojan valtaisat posket olivat saaneet mieleni harhailemaan raskauden aikaisen diabeteksen peloissa ja halusin asialle selvyyden.
Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että ennen sokerirasitusta pitää olla täysin syömättä ja lähes juomatta 12 tunnin ajan.  HALOO! Minä öiden tacomestari en pysty olla syömättä edes kahta tuntia! Voin myös vakuuttaa, ettei ollut vuosisadan idea yrittää taltuttaa nälkää viimeisten minuuttien aikana ennen paastoa Bigmac bursalla. Jano moninkertaistui yön aikana eikä sallittu "lasi vettä" juurikaan lohduttanut. Kyllä siinä tuli Kari Grandia ikävä.
Hormoonien, paaston ja lasten ensimmäisen arkiaamun luoma combo oli kertakaikkinen katastrofi. Kaiken kruunasi kuitenkin soitto aamuruuhkasta laboratorioon, johon ilmoitin vain myöhästyväni kymmenen minuuttia. Laboratorion asiakaspalvelija otti pyyntöni…

Roomalainen kynttilä

Tulee aikoja, kun on niin paljon sisältöä elämässä ettei ehdi kirjoittaa sanaakaan.
Tai aikoja, jolloin sisältö elämässä rajoittuu univelan ja paskavaippojen suppeaan välimaastoon, eikä sijaa pienellekään ajatuksenjuoksulle löydy. Elämme kaikkea tätä.
Todistakoon seuraava tositapahtumiin perustuva raportti vakavan "aivosolujen heitteillejätön."
Vein tänään poikani kaverisyntymäpäiville ulkoistetun palvelun pisteeseen. Paikalle sattui samaan aikaan mieshenkilö, joka kohteliaasti ojensi kätensä: "Morjens. Kari, Jonin isä." Johon lienee täysin luontevaa vastata "Noora, Kaapon isä." 
Luulin tämän olevan nolojen tilanteiden kohokohta, mutta aina vain parani Karin tiedustellessa, oliko "Santeri-sankari" jo saapunut.  Santerista en tiennyt, mutta sen tiesin, että oltiin tulossa Eeron syntymäpäiville. 
Yhteenveto näyttää siltä, että tuon kiusallisen minuutin aikana esittelin itseni juuri poikani isänä henkilölle, jonka jälkeläinen oli menossa Santerin …