keskiviikko 15. tammikuuta 2014

Never say never

Ihan ensiksi seuraa tunnustus - sokeriton tammikuu julistetaan täten päättyneeksi. 
Kyllä - se päättyi laivalta tuotuun nallekarkkipussiin ja muutamaan palaan suklaata.
Kyllä - tammikuu oli loppujen lopuksi yllättävän lyhyt - vain 1,5 viikkoa.
Kyllä - se ottaa päähän.

MUTTA - koska huomaan kärsiväni ongelmasta nimeltään sokeririippuvuus ja tiedän, että ainoa vaihtoehto päästä jatkuvasta napostelusta eroon, on noudattaa tietynlaista ruokavaliota, jossa tulee syötyä tasaisin väliajoin niin ettei verensokeri pääse laskemaan hälyttävästi, on tullut aika tehdä taas jotain repäsevää. (Olipa luvattoman pitkä lause.)

Seuraa siis toinen tunnustus - menin ja ostin Fitfarmin Lite -In Shape valmennuksen. HUPSISTA!

Niin vannoin ja lupasin, etten enää astu lähellekkään Fitfarmin palveluita saamani huonon kohtelun vuoksi, mutta kuinka ollakkaan tässä sitä nyt ollaan. Karu totuus on kuitenkin se, että Bikini Challenge oli elämäni yksi suurimmista elämäntapahaasteista ja onnistuin siinä mielestäni yllättävän hyvin.
Tässä lienee siis ainakin toistaiseksi taas ratkaisu ongelmiin. Täydelliset ohjeet kuinka toimia seuraavat 10 viikkoa ja mieluummin pidempäänkin.

Noh - koska tietenkään asioiden ei ole tapana mennä kuten Strömsössä, niin jo klikatessani valmennuksen ostoskoriin, aloin saamaan välittömästi flunssan oireita. Kyllä - nyt makaan sohvalla kurkku-,sekä lihaskivuissa voivottelemassa loputonta kurjuuttani.
Laitoin leikkimielisesti eilen ystävälleni viestin, jossa kirjoitin jotakuinkin näin:

"Olen vähän flunssassa nyt. Voi MINUA parkaa. On tämäkin kaiken tämän elämän keskellä. Kun oli se syöpäkin, että eikö yhdelle ihmiselle mikään sitten riitä"

Huumorintajuinen ystäväni vastasi:

"Muista - kenellekkään ei anneta enempää kuin jaksaa kantaa. Olet vahva ja upea nainen. Joku päivä sinä vielä selätät tämän nuhan" 

Illan parhaimmat naurut oli taattu <3

Valmennus siis alkoi omalta osaltani tänään ja vaikka treenata en nyt voi, aion noudattaa ruokavaliota kunniallisesti - maalaisjärkeä käyttäen.

Aamupuuro kera sokeroimattoman mehukeiton ja marjojen <3

Eilen tein aivan huikean löydön vanhoista laatikoistani - sydämenmuotoisen päiväkirjan vuodelta -96.
Olin tuolloin 11 vuotias ja niin kovin vaikeiden valintojen äärellä.

Nuorta lempeä
 Onnekseni lähes vuotta myöhemmin tupla-alleviivattu "Olli" oli aikeissa pyytää minua "kimppaan" ja kimppaanhan siinä tosiaan mentiin. Kirjoitin, miten jännittävää se oli, koska en ollut koskaan vielä ollut "kimpassa" kenenkään kanssa. Muistaakseni kyseistä rakkautta kesti noin viikon. Ainutlaatuista <3

Jännittävää, että tyttäreni saattaa painia näiden asioiden äärellä jo parin vuoden kuluttua, mikäli on äitiinsä tullut. IIK <3

9 kommenttia:

  1. Kikati! Mä seukkasin kuudesluokkalaisena Allun kanssa ja kirjoitin päiväkirjan reunaan oman etunimeni ja Allun sukunimen. Oih. Rakkaustarina kesti kaksi kuukautta, mikä lienee tuossa iässä suhteellisen kauan. :D

    VastaaPoista
  2. Mun blogissa on sulle haaaaaaaaste (:

    millonsiitatuli.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpäs onkin! Teen tän seuraavassa postauksessa kiitos <3

      Poista
  3. Moikka, kertoisitko vielä, miten sun rintasyöpä löydettiin? Minkä oireiden perusteella hakeuduit tutkimuksiin? Pelkkä yksinkertainen vastaus riittää, mutta saa tehdä myös postauksen aiheesta :) tai jos sellainen on jo olemassa, niin linkittäisitkö sen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki löytyy edellisestä blogistani Kutsumaton vieras. Tässä suora linkki alkutapahtumiin <3 http://akkikaannos.blogspot.fi/2012/10/ruusunpunaiset-lasit-putosi-silmilta.html

      Poista
  4. Mun kaapin perukoilta löytyi tismalleen samanlainen sydämen muotoinen päiväkirja ja jotakuin saman tyylisillä teksteillä ;-)

    VastaaPoista