Siirry pääsisältöön

Hurahdus ja syntyjä syviä.

Noniin - nyt se "LUOMUvillitys" sitten levähti tässä yhden naisen taloudessa ihan käsiin. 
Kauppareissut eivät ole enää entisensä. MIKÄÄN ei ole lähikaupassa niinkuin ennen. 
Silmät yrittävät metsästää vain vihreää merkkiä ja riemuhan siitä repeää kun sellainen löytyy - ja tänään löytyi!

Paljon jäi vielä kaupan hyllylle, mutta tässä nyt muutamia löytöjä lähikaupan valikoimasta:

Vihreetä on!
Kikherneet ja kvinoa on itselleni täysin uusia tuttavuuksia, mutta aion ottaa ne testiin pikimmiten. Ruokavinkkejä vastaanotetaan!
Luomufeta yllätti positiivisesti - NAM! <3
Luomumetsäsysretket jatkunevat lähiaikoina....

Uusi koti ei tunnu vielä kodilta, koska kaikki on vielä kovin kesken. Tammikuun aikana on tulossa lattian vaihto, jonka vuoksi en ole viitsinyt kovinkaan paljon vielä sisustella ja hankkia uusia huonekaluja. Vähän kolkoltahan tämä vielä tuntuu, mutta pikkuhiljaa se koti rakentuu ja elämä toivottavasti myös tasoittuu <3
Sitä sanotaan, että aika auttaa. Toivoisin, että se aika auttaisi melko pian <3

Sen lisäksi, että toivoisin ajan auttavan, toivoisin myös pattereiden lämpiävän. Täällä on kylmimmillään + 17 ja lämpimillään + 19 astetta. Huoltomies on käynyt testaamassa patterit ja todennut, että patterit toimii moitteettomasti, mutta vuokranantaja SÄÄSTÄÄ. Mutta ajatellaan positiivisesti - ollaan kuitenkin PLUSSAN puolella :)
Näillä varusteilla mennään siis toistaiseksi:

Peitto puuttuu kuvasta
Pakko myöntää, että nyt on pikkusen pilkottu olo, mutta näillä mennään mitä on annettu <3

P.S. Ei lipsumisia sokeririntamalla.

Kommentit

  1. Mä en uskalla lähtee tohon sun sokerittomaan ;) Heikko itsekuriko vai mitä lie. Täällä kanssa alkanut noi luomujutut kiinnostaa kun tuo parempi puolisko tuntuu olevan niiden koukeroissa jo ja tuputtaa sitä tähänkin suuntaan. Välillä jopa luomu saattaa olla halvempaa, josta oon täysin yllättynyt. Jotenkin kuvittelisi ,että luomuruoka olisi AINA kalliimpaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jes!!!! Loistavaa Minttu!! <3 Ja nyt se sokeriton kans päälle hei :D

      Poista
  2. Villasukat jalkaan ja villapaitaa ylle....kevättä kohti ollaan menossa, niin kyllä se siitä lämpenee...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih irmastiina - siltä näyttää :D <3

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Avajaisten jatko-osa

Nyt kun edellisen postauksen tunnetilat on loihdittu arkisempaan moodiin, lienee hyvä aika jatkaa kertomusta pyhän yksiön avajaisista. Varoituksen sana kuitenkin teille siveyden sipuleille, joiden henkimaailmassa vauvat saapuvat yhä haikaroiden toimesta. Tämän tarinan jatko-osa sisältää myös ripauksen verta, hikeä ja terttutarhaa.
Palataan kuitenkin vielä synnytysalustalle, jossa näitä edellä mainittuja todellakin on nähty vilahtavan.
Rääpäleen ollessa ensi kertaa vasten arpista rintaani en voi kiistää, etteikö automaattisesti käynnistynyt "missä tissi" -leikki olisi hieman kirpaissut sisintä. Löysin itseni selittelemästä minuutteja vanhalle pojalleni meijerin epätoivotusta ja ennenaikaisesta sulkeutumisesta. On kuitenkin oltava kiitollinen toisten äitien luonnollisesti tarjoamista meijerituotteista vasta-aineineen.
Tässä kohtaa haluankin muistuttaa teitä ylituotannosta "kärsiviä" äitejä – luovuttakaa arvokasta tuotettanne sen sijaan että kaadatte sitä viemäristä …

Kiitos syöpäklinikka. Ja haima.

Voi pojat mikä päivä! Eilisen sokerirasituslähetteen motivoimana varasin tälle aamulle ajan tuohon kaikkien aikojen kidutustestiin. Runsas lapsiveden määrä ja pojan valtaisat posket olivat saaneet mieleni harhailemaan raskauden aikaisen diabeteksen peloissa ja halusin asialle selvyyden.
Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että ennen sokerirasitusta pitää olla täysin syömättä ja lähes juomatta 12 tunnin ajan.  HALOO! Minä öiden tacomestari en pysty olla syömättä edes kahta tuntia! Voin myös vakuuttaa, ettei ollut vuosisadan idea yrittää taltuttaa nälkää viimeisten minuuttien aikana ennen paastoa Bigmac bursalla. Jano moninkertaistui yön aikana eikä sallittu "lasi vettä" juurikaan lohduttanut. Kyllä siinä tuli Kari Grandia ikävä.
Hormoonien, paaston ja lasten ensimmäisen arkiaamun luoma combo oli kertakaikkinen katastrofi. Kaiken kruunasi kuitenkin soitto aamuruuhkasta laboratorioon, johon ilmoitin vain myöhästyväni kymmenen minuuttia. Laboratorion asiakaspalvelija otti pyyntöni…

Roomalainen kynttilä

Tulee aikoja, kun on niin paljon sisältöä elämässä ettei ehdi kirjoittaa sanaakaan.
Tai aikoja, jolloin sisältö elämässä rajoittuu univelan ja paskavaippojen suppeaan välimaastoon, eikä sijaa pienellekään ajatuksenjuoksulle löydy. Elämme kaikkea tätä.
Todistakoon seuraava tositapahtumiin perustuva raportti vakavan "aivosolujen heitteillejätön."
Vein tänään poikani kaverisyntymäpäiville ulkoistetun palvelun pisteeseen. Paikalle sattui samaan aikaan mieshenkilö, joka kohteliaasti ojensi kätensä: "Morjens. Kari, Jonin isä." Johon lienee täysin luontevaa vastata "Noora, Kaapon isä." 
Luulin tämän olevan nolojen tilanteiden kohokohta, mutta aina vain parani Karin tiedustellessa, oliko "Santeri-sankari" jo saapunut.  Santerista en tiennyt, mutta sen tiesin, että oltiin tulossa Eeron syntymäpäiville. 
Yhteenveto näyttää siltä, että tuon kiusallisen minuutin aikana esittelin itseni juuri poikani isänä henkilölle, jonka jälkeläinen oli menossa Santerin …